Feministinen aloite!

Tulin juuri Helsingistä, tiedotustilaisuudesta, jossa julkaistiin Suomen Feministinen aloite. Aloite on poliittisten nuorisojärjestöjen aloittama - sulka ViNOn hattuun ideoinnista ja koordinoinnista - projekti, jolla pyritään pitämään esillä feminismiä ja Suomen tasa-arvo-ongelmia. Haluamme osoittaa, ettei feminismi ole mitään pelottavaa ja radikaalia miesten vihaamista vaan sen tavoitteena on yksinkertaisesti kaikille tasa-arvoinen yhteiskunta.

Aloitteen kärkihahmoina ovat meiltä Heidi Hautala, demareilta Maarit Feldt-Ranta, vasemmistoliitosta Annika Lapintie, kokoomuksesta Sari Sarkomaa ja rkp:stä Stefan Wallin. Kauniita feministejä kaikki.

Aloitteen nettisivut aukeavat viimeistään huomenna osoitteessa www.feministinenaloite.org. Sieltä löytyy mm. feministisen aloitteen vaatimukset ja mahdollisuus antaa oma nimensä aloitteen tueksi. Me feministit vaadimme seuraavaa:

-Samasta tai samanarvoisesta työstä tulee maksaa samaa palkkaa

-Vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasan työnantajien kesken

-Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan on puututtava

-Isyyttä tulee tukea

-Työn ja perheen yhteensovittamisesta tulee tehdä helpompaa kaikille vanhemmille

-Ihmisillä tulee olla mahdollisuus valita oma elämänpolku vapaana sukupuoleen liittyvistä rajoitteista

-Ammattialojen segregaatio on purettava

-Lakiehdotusten ja budjetin sukupuolivaikutukset on arvioitava

-Johtotehtäviin tulee valita tasaisesti naisia ja miehiä

-Koulutuksen ja koulutuksen sisältöjen tasa-arvoon tulee kiinnittää huomiota

-Terveyspolitiikkaa on tarkasteltava niin naisten kuin miestenkin näkökulmasta

-Miesten syrjäytymiseen on puututtava

-Maahanmuuttajanaisten kotoutumisesta on huolehdittava

-Samaa sukupuolta olevilla pareilla tulee olla samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin pareilla

Käykääpä huomenissa antamassa nimenne listaan. Jos feminismiä ei pelättäisi niin paljon, voisi tasa-arvo lopultakin muuttua sanoista toteutuneiksi teoiksi.

Goddag kamrat politiker

Tapasin viikko sitten erään 70-luvulla feministisessä liikkeessä vaikuttaneen naisen. Keskustelu oli kiintoisaa ja sen lomassa sain häneltä oheisen, Birgitta Bouchtin kirjoittaman ja Auli Hakulisen kääntämän runon vuodelta 1973.

Goddag kamrat politiker

PÄIVÄÄ TOVERI POLIITIKKO
TÄSSÄ MINÄ NYT SITTEN OLEN
NAINEN, JOTA OLET ETSINYT
JOKA "TÄYTYY AKTIVOIDA"
"SAADA MUKAAN" "ANTAMAAN TUKENSA"

OLEN TÄSSÄ NYT
RUVETAAN NYT SITTEN
SAMAN TIEN
YHTEISEEN TAISTELUUN

ILMAINEN KUUKAUTISSUOJA
PAKOLLINEN ISYYSLOMA
PAREMPI ABORTTILAKI
HYVÄ PÄIVÄHOITO KAIKILLE LAPSILLE
SYNNYTYSTUSKAT LIEVITETTÄVÄ
SAMAPALKKAISUUS
NAISET JOHTOON AY-LIIKKEESSÄ
MUUTTUNUT MIEHENROOLI
APURAHOJA NAISKIRJAILIJOILLE
PAREMMAT ASUINYMPÄRISTÖT
YDINVOIMA KIELLETTÄVÄ
EHKÄISYMENETELMÄT VAARATTOMIKSI
POIS MATALAPALKKA-ALAT
KAIKILLE TYÖTÄ
HALVEMPIA VAIPPOJA
KOULUTUS KAIKILLE
PORNOGRAFIA KIELTOON
EI NAISTEN SYRJINTÄÄ TYÖELÄMÄSSÄ
UUSI ISÄNROOLI
ANTIAUTORITÄÄRISIÄ RAKENTEITA POLITIIKKAAN
RYHMÄTYÖTÄ
HAJAKESKITTÄMISTÄ
LÄMPÖÄ, TUNTEITA NAURUA JA ITKUA
VAALIKAMPANJOIHIN

HOI TOVERI POLIITIKKO
MINNE HÄIVYIT?

Miksi tämä kuulostaa edelleen niin tutulta?

Kohteita, katseita

Kohde. Olin äsken taas sellainen, ja voin sanoa, että olen melkoisen kyllästynyt. Se, että olen nainen, ei anna oikeutta suhtautua minuun kuin johonkin esineeseen, jota saa tuijottaa, osoitella ja jolle saa viestiä mitä tahansa. Tähän ei anna oikeutta myöskään se, että mulla on pitkät vaaleat hiukset ja usein hame. Ei.

En käy lenkillä saadakseni kuulla vislauksia. En matkusta junalla päätyäkseni osaksi miesporukan puheita ja eleitä. Kaula-aukkoni tarkoitus ei ole saada alustajaa tuijottamaan rintojani. En käytä kesävaatteita kuullakseni huuteluja. Enkä ole ehdolla vaaleissa saadakseni kahvi- tai kynttiläillalliskutsuja.

Tämä pätee niin valkoisiin kuin mustiin, pohjoismaisiin kuin arabimiehiinkin.

Raivostuttaa. Flirttailu on kivaa. On mukavaa saada hauskoja ja asiallisia kommentteja ja kehuja ulkonäöstä. Ja kyllä katseetkin joskus imartelee. Mutta se ei oikeuta mitään. Kaikilla pitää olla oikeus juosta kesällä kaupungissa, kävellä omissa ajatuksissaan tai kertoa mielipiteistään ilman että tulee esineistettyä.

Tiedättekö miehet, asia, jota ehkä pidätte kohteliaisuutena voi tuntua todella alentavalta, esineellistävältä ja loukkaavalta?

Ei ei ei. En suostu, en alistu. Enkä halua, että muutkaan naiset joutuvat loputtomasti olemaan kohteita, alistettuja, riisuttuja.

Voi mitä päiviä

Tuntuu, että istun lähes puolizombina koneen ääressä. On tullut nukuttua liian vähän. Bussissa taas olen saanut istua senkin edestä. Eilen lähdin puoli seitsemältä Helsingistä ehtiäkseni yhdeksäksi TYYhyn. Illalle tuli yllättäen ViNO-juttu, joten uudestaan puoli viideltä suunta Helsinkiin. Suunnilleen juoksin ysin bussiin ja kotioven avasin lopulta puoli kahdeltatoista. Noin 7 tuntia bussissa. Oih. Matkojen välissä mm. pohdin TYYn liikuntapolitiikkaa ja aloitin hallituksen toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelman laatimisen (mikä sanahirviö!).

Tänäänkin piti olla ysiltä kokoustamassa. Teen voimalla hereillä, mikä ei oikein sovi elimistölleni. Illalla haluan kyllä nukkumaan suunnilleen puoli yhdeksältä.

Pläräsin äsken lauantain Turun Sanomia, jossa silmääni sattui pikku-uutinen siitä, että noin joka neljäs suomalainen on opiskelija. Luku kattaa siis niin perus-, toisen kuin korkea-asteen oppilaitoksissa opiskelevat. Lukumääräämme nähden tuntuu käsittämättömältä, että opiskelijoiden tarpeet vaietaan kuoliaaksi. Kun vertaa opiskelijoiden määrää vaikka maanviljelijöihin... Joukkovoima on kai saatava kaduille, lehdistöön, kabinetteihin, ennen kuin opiskelijat otetaan tosissaan. Jos näin on, meidän on siihen pyrittävä!

Ihan oikeesti

Vasemmistoliitto avasi vaalikampanjansa ja julisti olevansa ihan "oikeasti vasemmalla". Samalla puheenjohtaja Korhonen esitti vihreiden olevan "selkeästi oikeistolainen porvaripuolue". Vihreiden oikeistolaisuudesta on tullut mantra, jota kuka tahansa voi toistella missä tahansa tilanteessa ja täysin ilman perusteluja. Älähdys on suunnaton, jos vaikka demareita sanoo oikeistolaisiksi. Perusteluja vaaditaan ja vasta-argumentteja esitetään. Sama pätee muihin puolueisiin. Jostain syystä vihreiden oikeistolaisuutta ei kuitenkaan tarvitse perustella.

Olen pohdiskellut monesti, mikä vihreistä tekee niin hurjan oikeistolaisia. Se, että haluamme poistaa köyhyyden ja eriarvoisuuden ja olemme erityisen huolissamme lasten luokkayhteiskunnasta? Se, että opiskelijoiden köyhdyttäminen tulee mielestämme lopettaa? Että olemme aidosti kansainvälisiä, kannamme huolta myös kehitysmaiden köyhistä? Vai kenties se, että puolustamme nykymaailman ehkä kaikkein heikoimmassa asemassa olevaa - ympäristöä?

Huima havainto

Käytiin äsken Stockan Herkussa, jonne oli päättänyt suunnata noin puolet helsinkiläisistä. Kassoilla tein melkoisen havainnon: Fazer on alkanut valmistaa Pätkiksiä paloina 140 gramman pusseissa! Oivoi. Mitähän tästä nyt seuraa. Pätkikset on niin ihania, että on ollut hyvä, että niitä saa vain pikkupatukoina. Nyt on tie auki Pätkis-mässyttelylle...

Turun liikenteen arviointia

Turun kestävän liikenteen vertaisarvioraportti on valmistunut ja löytyy täältä. Raportin suositukset puhuvat selkeää kieltään: autoiluun ei tule panostaa enempää vaan julkisen ja kevyen liikenteen lisääminen on ainoa järkevä suunta.

Olkaa hiljaa

Olen viime aikoina pohdiskellut jonkin verran meluun ja hiljaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Pidän todella paljon asunnostani, mutta hiljaista täällä ei ole käytännössä koskaan. Asun päätyhuoneistossa, jonka monet ikkunat näyttävät suhteellisen vilkkaalle kadulle. Lisäksi vastapäätä on urheilukenttä, joka on käytössä noin 12 tuntia vuorokaudessa. Naapureista ei sentään kuulu mitään.

TYYssä hallitus työskentelee samassa huoneessa. Ovi on auki, viisi henkilöä naputtaa tietokonetta, puhuu keskenään tai puhelimessa, ravaa ympäriinsä jne. Ei suunnattoman hiljaista sielläkään. Onkin tässä arvottava, häiritseekö ihmisten jutustelu vai musiikki vähemmän TYY-hommia.

Olen melko ääniherkkä. Tarvitsisin kaikkeen keskittymistä vaativaan hiljaisuutta. Luen välillä tenttiin korvatulppien kanssa, en edes sähköposteja lukiessani kuuntele musiikkia ja jo pelkkä muiden ihmisten läsnäolo samassa huoneessa vaikeuttaa keskittymistä. Väsyneenä tai päänsäryssä vähänkin kovemmat äänet tuntuvat todella pahoilta.

Vaikka äänet eivät häiritse kaikkia muita ihmisiä yhtä paljon, on niillä suuri merkitys ihmisen elämisessä ja olemisessa. Jatkuva ääni, hiljainenkin melusaaste, ei tee hyvää ihmiselle. Vaikutukset näkyvät käsittääkseni ihan fyysisessä ja psyykkisessä terveydessä. Me tarvitsemme hiljaisuutta, aikaa, jolloin ei tarvitse kuunnella mitään. Ei liikennettä, ei koneiden ääniä, ei kovaäänistä puhetta, ei kuorsausta.

Tämä pitäisi todella ottaa huomioon myös poliittisissa päätöksissä. Asuintalot pitäisi eristää hyvin sekä suhteessa naapureihin että ulkoa tulevaan meluun. Vilkasta liikennettä ei tule ohjata keskeltä asuinaluetta - ei myöskään rakentaa todella leveitä ja nopeita autoteitä kaupunkien keskustoihin, niin kuin valitettavasti näkee. Ylipäänsä autoilun rajoittamista kaupunkien keskustoissa ja tiiviillä asuinalueilla sietäisi harkita. Myös kaupungeissa pitää olla alueita, joissa on hiljaista ja joihin ei kuulu liikenteen melu. Erilaisia meluaita- ja ramppiratkaisuja tulee harkita teiden varsille. Työpaikoilla pitäisi myös päästä nauttimaan hiljaisuudesta. Ihmiset ovat tosin erilaisia, mutta eiköhän kaikille olisi parasta, jos työtilat on selvästi tarkoitettu (hiljaiseen) työskentelyyn ja niistä on erotettu seurustelu- ja kokoustilat. Hiljaisuudessa on helpompi keskittyä, mikä taas vähentää stressiä ja tehostaa työskentelyä. Jää sitten seurustelullekin enemmän aikaa.

Onneksi melusta on viime aikoina alettu puhua jo suhteellisen vakavasti. Se olisi syytä huomioida kaikessa rakentamisessa, kaupunkisuunnittelussa, kaavoituksessa, liikenneratkaisuissa, ties missä. Jos ihminen elää kehdosta hautaan jatkuvassa pienessä meluhumalassa, krapulalta ei voi välttyä.

***

BBC:ltä löytyy hyvin kiintoisa uutinen Suezin kriisin ajoilta. Kannattaa lukea.

Vaalikonevastauksia

Olen uhrannut alkavan viikonlopun vaalikoneisiin vastaamiselle, mutta on niitä muutama jo tullut vastattua. MTV3n kone aukesi tänään. Vastaukseni löytyvät täältä. Huvittelin äsken täyttämällä koneen. Sopivien ehdokkaiden lista alkaa mukavasti:
1. Sini Terävä
2. Elina Rantanen
3. Jukka Kumpuvuori
4. Ville Niinistö
5. Monika Antikainen
6. Janina Andersson

Kahdenkymmenen parhaan joukossa on paljon vihreitä, jonkin verran vasemmistoliittolaisia ja demareita, 2 kommunistia ja kepulaista sekä yksi ruotsalainen. Ensimmäinen kokoomuslainen löytyy sijalta 50. Että näin oikeistolaisia ne kaikki vihreät ovat=).

Vähän taiteesta

On ollut melkoista hulinaa. Tänään lähdin kymmeneksi TYYhyn ja illalla kotiuduin yhdeksältä ehdokaskokouksesta. On miljoona asiaa, jotka työllistävät ja pää ihan sekaisin. Mahtava yhdistelmä=). Onneksi vähitellen helpottaa, kun pääsee paremmin perille oman sektorin jutuista.

Maanantaina kuulin surkean uutisen siitä, että Turku alkoi vuoden alusta periä kouluilta vuokraa taulujen pitämisestä seinällä. Koulujen viihtyisäksi tekemisen vaihtoehtona tauluilla on taidemuseon varastossa makaaminen. Mahtavaa. Tämä tuntuu nyt kuitenkin olevan yleinen kehitys. Lukuisat koulut ovat palauttamassa tauluja kaupungille, koska eivät halua maksaa niistä vuokraa.

Aika uskomatonta. Mielestäni taiteen pitäisi olla mahdollisimman helposti saatavilla. Kynnyksen pitäisi olla matala; en halua, että ihmiset ajattelevat, että taidetta on vain jossain kaukana museoissa. Taidetta voi olla - ja onneksi onkin - kaikkialla ympärillämme. Matalan kynnyksen taidekokemuksia pitäisi helpottaa ja lisätä, ei vaikeuttaa. Taide kouluissa on mielestäni mahtava asia. Lasten ja nuorten taidekasvatukseen on syytä panostaa monin tavoin, ja tämä on yksi lenkki siinä ketjussa. Tuntuukin uskomattomalta, että tästä pitää nyt maksaa kaupungille vuokraa. Käytännössähän vain raha liikkuu toiselta kaupungin laitokselta toiselle. Aivan turhaa ja typerää.

Paluu (järjestö)arkeen

Loma on lopussa. Surku. Vielä sitä olisi jatkanut kovin mielellään ja helposti. Onnistuin jopa kohtuullisesti olemaan stressaamatta ja tekemättä mitään velvollisuusasioita. Sen sijaan luin paljon (mm. koskettavat ja osin melko rankat Helena Kallion Ennen kuin sielu puutuu ja Riikka Pulkkisen Rajan), herkuttelin, katselin elokuvia ja melko paljon nukuinkin.

Tänään alkoi sitten arki, järjestöjen merkeissä. Päivällä oli ViNOn hallituksen kokous, jossa mm. päätettiin vastuualueet. Jatkan yhtenä jäsenjärjestövastaavista - tälle vuodelle oli useita aiheesta kiinnostuneita, mikä on todella mahtavaa - sekä vaalivastaavana. Lisäksi viestintästrategian uudistaminen tuli mun ja Heikin vastuulle. Ja sitten vielä seurailen sopo-asioita. Onhan siinä monenmoista=).

Äsken hoidin toista järjestöäni kirjoittamalla vetoomuksen Usaan. Kyseessä oli kuolemaantuomittu, joka on istunut 30 vuotta (!) vankilassa odottamassa tuomionsa täytäntöönpanoa. Todella epäinhimillistä! Tänä aikana on jouduttu järjestämään kaksi uusintaoikeudenkäyntiä, koska ensin syytetylle ei ollut kerrottu, että psykiatrin kanssa käytyä keskustelua tullaan käyttämään todisteena häntä vastaan. Toisella kertaa syynä oli se, että jury oli valittu laittomasti. Pikanttina yksityiskohtana asiassa on vielä se, ettei jurylle missään vaiheessa kerrottu, että syytetyn rikostoveri oli saanut elinkautisen. Näppärää. Teksasissa, tietenkin.

Huomenna vuoden ykkösjärjestöni alkaa kunnolla. Ensi viikko on tiivistä koulutusta, jonka aloitamme kahden päivän "leirillä" Rymättylässä. Tästä se vie mukanaan=).

Taukoviikko

Onnellista uutta vuotta kaikille! Meillä on onneksi vielä viikko lomaa, jonka vietämme Kustavissa - on syytä päästä pois velvollisuuksien ja koneen äärestä. Sää ei kyllä suorastaan houkuta saaristomatkailuun, kun pääväri on harmaa ja sadepisarat eivät jaksa edes ropista iloisesti vaan tulevat alas tasaisen tylsästi. Joka tapauksessa tänne ei todennäköisesti ilmesty mitään kuluvan viikon aikana.

Nyt pakkaamaan.