Minun järjestöni

Lauantaina pääsin juhlimaan yhden järjestöni viisivuotistaivalta. Varsinaisesti se tosin perustettiin jo loppuvuodesta 2002, mutta tämä oli ihan hyvä vaihe juhlia=). Toisen järjestöni viittä vuotta päästään juhlimaan tämän vuoden lopulla.

Järjestöt ovat tietysti Turun opiskelevat vihreät ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto. Molemmille olen antanut paljon ja molemmilta olen saanut paljon. Molempiin järjestöihin tunnen vahvasti kuuluvani. En ole vain vihreä, olen vinolainen. Ja Vinossa olen juuri tovilainen.

Tovi oli ensimmäinen puheenjohtajuuteni. Siitä on nyt kolme vuotta. Olen järjestön kolmas puheenjohtaja. Olin vaiheessa, jossa tiettyjä asioita oli jo vakiinnutettu, mutta jossa järjestöä sai yhä rakentaa. Eteenpäin on menty. Seuraajani oli ensimmäinen, joka ei uuvuttanut itseään Tovi-vuonnaan. Hänen seuraajansa taas oli ensimmäinen, joka toimii kaksi vuotta puheenjohtajana.

Vinon varapuheenjohtajana olin 2006. Tällä hetkellä en ole Tovissa virallisesti mukana. Vino sen sijaan on yhä vahvasti myös arkielämässäni mukana. Viime vuonna olin hallituksessa ja tänä vuonna opiskelijavaltuuskunnassa. Olen myös toista kautta puoluevaltuuskunnassa Vinon edustajana; tällä kaudella vedän myös Vinon valtuuskuntaporukkaa.

Molemmissa järjestöissä olen ollut järjestämässä tapahtumia, vetämässä kokouksia, jakamassa flaiereita, pitämässä puheita, kirjoittamassa toimintasuunnitelmia ja -kertomuksia. Olen ollut mukana kirjoittamassa Tovin periaateohjelmaa. Vinon eduskuntavaaliohjelma syntyi vetämässäni työryhmässä. Hetkittäin olen tehnyt molempia järjestöjä melkein täyspäiväisesti. Molemmissa järjestöissä olen nauranut paljon, molempien aikana olen itkenyt.

Molemmat ovat järjestöjä, joita sietää juhlia!

(kuvassa kaikki Tovin puheenjohtajat)