Kampanjasattumuksia
Turussa juhlistettiin eilen puolueen 20-vuotista taivalta. Kauppahallissa jaettiin porkkanakakkua ja kävelykadulla propagandan lisäksi ilmapalloja. Sekaan mahtui kaikenmoista:
- Monika jakoi paitsi numerollaan varustettuja pipareita, myös koirankeksejä karvaisille ohikulkijoille. Erään toisen ehdokkaan tukiryhmäläinen taas oli kovasti tarjoamassa näitä keksejä äänestäjille. Onneksi kyseessä oli huumorintajuinen ohikulkija...
- Turun sanomien gallup lupasi vihreille lähes 12%:n kannatusta ja toista kansanedustajaa Varsinais-Suomessa. Tämä antoi yhdelle ehdokkaallemme energiaa pitkälle iltapäivään - mitään ruokaa hän ei ollut siihen mennessä syönyt.
- Ilmapallot houkuttivat paikalle paljon pieniä, mikä nosti kampanjointimielialaa (ja teki eräät meistä vähän höppänöiksi). Muilla puolueilla oli samat kuviot, ja kaupungille liikkui lastenvaunuja, joihin oli sidottu täysi värisuora palloja.
- Hukkasin yllättäen kaikki ruotsinkieliset sanani ja auoin suutani kuin kala, mutta silti sain lupauksen äänestä ja vain oma esitteeni kelpasi - piirin ja Finlands svenska grönan esitteet palautettiin.
- Vaalipäällikköni taas joutui agressioiden kohteeksi. Eräs rouvasihminen syytti meitä roskaamisesta ja löi Maria käteen.
- Eräs ohikulkija sai esitteeni ja vähän myöhemmin tuli pyytämään nimikirjoitustani.
2 Comments:
Aika hauskoja kokemuksia! Etenkin nimmari.:-)
Paitsi tuo lyöminen tietysti. Arjessa tuollaisia lyöntejä yms. tulee eteen ihme tilanteissa yllättävän usein, ja niistä ei kuitenkaan yleensä koskaan tee esim. rikosilmoitusta.
Esimerkiksi eräs uusi tuttava puri minua baarissa reiteen vähän aikaa sitten, ihan pyytämättä ja yllättäen. (Hän oli tilanteessa humalassa, minä en.)
Kun hoivasin isoa ja kipeää mustelmaa viikon verran, mietin hämmentyneenä, että lain mukaan kyseessä oli selvästi (lievä) pahoinpitely, mutta rikosilmoitus tai vastaava ei kuitenkaan oikein tullut kyseeseen - eihän mitään vakavampaa sattunut, ja tyyppikin varmaan katui seuraavana päivänä. Toisaalta kannatan kuitenkin periaatteessa ihmisen ehdotonta fyysistä koskemattomuutta, ja "pienikin" lyönti on väärin.
Nämä rajanvedot ovat erityisen hankalia parisuhteessa tai lapsen ja vanhemman välillä: kuka nyt haluaisi ilmiantaa läheisensä poliisille, mutta tosiasiassa pienestä läpsimisestä tai yhdestä lyönnistä kuitenkin alkaa usein pitkä ja paheneva väkivallan kierre, joka pitäisi katkaista heti alkuunsa.
Eipä Sinikään turhaan kannata mielenterveysmäärärahojen korottamista. Kaduilla kulkee henkisesti hyvin huonovointisia ihmisiä. Olishan se ihan kiva, ettei kadulla (kampanjoidessaan) tarvis pelätä turvallisuutensa puolesta...
Ja toisaalta tuollaiset loukkaukset unohtuvat siinä kun joku toinen kansalainen pysähtyy vartiksi ylistämään vihreitä, mm. siitä, että hyväksymme kaikenlaiset ihmiset...
Lähetä kommentti
<< Home