Muistan elävästi ajan, jolloin synttäreinäni oli lunta

Nyt vaan sataa ja lämpötila alkaa melkein lähennellä plus kymmentä. Sain eilen viettää koko syntymäpäiväni märin jaloin, eikä tilanne ole tänään ollut kovinkaan paljoa parempi. Pyh pah. Tyhmä ilmastonmuutos. (täytin kyllä 22, mutta olen yhtä hyvä marisemaan kuin parikymmentä vuotta sitten=))

Koko viikko on ollut melko hektinen. TYYn hallitusvalinta lähenee, ja tällä viikolla onkin ollut kaikkien edariryhmien haastattelut. Tiistaina sittarit piti yhteishaastattelun ja tänään sain istua putkeen kaikkien poliittisten piinapenkissä. Kun laskee mukaan Turun Insinööriopiskelijoiden kolmituntisen koulutuspoliittisen paneelin, jossa olin eilen, ja PAMin vaalipaneelin, johon olen menossa huomenna, voi melkein sanoa, että tällä viikolla on saanut edustaa melko lailla. On oma ääni ainakin tullut tutuksi=).

Syksy tuntuu vievän aikaa ja voimia kaikilta. Tuntuu, että aina kun on yhteydessä ystäviin, joita ei ole nähnyt hetkeen, tulee tarve toivotella jaksamista ja voimia. Kaikki tuntuvat olevan aika kiireessä ja stressissä. Hyvä kuitenkin, että toivotetaan - ehkä se tarkoittaa, että ympärillä on ihmisiä, jotka välittävät omasta ja muiden hyvinvoinnista. Kun yhteiskuntamme on mitä on, jaksamiseen ei voi kiinnittää liikaa huomiota. Vesa kirjoittaa kauniisti omasta valinnastaan.