Sini Terävä

Huolta, haaveita ja häivähdyksiä elämästä. Myös ihanteita, maailmaparannusta ja muuta arvelluttavaa.

9.11.06

Kapitalismi- ja uskontopohdintoja kulttuurihistorian parista

Luin juuri toistamiseen Natalie Zemon Davisin artikkelin vuodelta 1981. Siitä pitäisi seuraavaksi ryhtyä naputtamaan noin kuusisivuista esseetä kulttuurihistorian kurssia varten. Essee herätti sen verran ajatuksia - minulle uusia - että jaan ne teidänkin kanssanne.

Lienee melko yleinen ajatus, että uskonpuhdistus ja protestanttiset uskonsuuntaukset edesauttoivat yritteliäisyyden ja aikaa myötä nykyaikaisen kapitalismin kehittymistä korostaessaan yksilön omaa roolia ja työntekoa sekä ahkeruutta, sekä näiden suuntausten kaupunkilaisen luonteen vuoksi. Davis kuvaa artikkelissaan Lyonin kaupunkia 1500-luvun loppupuolella ja esittää, että myös katolisella uskolla on positiivinen vaikutus kaupunkilaiseen elämäntapaan ja kapitalismiin.

Perustelut olivat minulle uusia, mutta hyvin vakuuttavan oloisia. Katolilaisuus suhtautui torjuvammin ulkomaalaisiin ja oli ainakin osin valmis sulkemaan heidät yhteisön ulkopuolelle, mikä oli omiaan heikentämään taloudellista menestystä. Toisaalta se hyväksyi kaupankäynnin aivan omilla porteillaan. Katolisuuteen kuuluvat pyhät paikat, pyhäinjäännökset ja monilukuiset uskonnolliset juhlat loivat kaupungille indentiteettiä ja pystyivät rauhoittamaan tiettyjä alueita, luomaan toisisiin pyhyyttä jne. 1500-luvun katolilaisuus oli valmis mukautumaan kaupalliseen ja pankkiiritoimintaan. Sen suurimmat juhlapyhät jne. osuivat yksiin Lyonin markkinoiden kanssa ja kiihdyttivät kaupallista toimintaa.

Protestanttisuus taas viehätti varsinkin muualta muuttaneita ja taitoa vaativissa ammateissa toimivia. Tämä suvaitsevaisuus yhdessä sen kanssa, että pyhyys irrotettiin luonnonelementeistä, ruumiinkappaleista yms. puhdistivat tilaa kaupalliselle toiminnalle, mahdollistivat "jatkuvat markkinat" ja antoivat huomiota tuottavalle työlle ja ihmisenergialle. Kuitenkin kalvinismin - Lyonissa oli vallalla kyseinen protestanttisuuden "laji" - suhde taloudelliseen toimintaan ei ollut ongelmaton. Toiminnan päämäärät ja käyttötarkoitus yhdistettiin pyhyyteen. Tämä esti monella tavalla taloudellista toimintaa. Esimerkiksi koronkiskonta kiellettiin ja pankkiireille sallittiin vain vähäiset voitot. Pelättiin ihmisten heikkoutta ja altiutta langeta erilaisiin houkutuksiin. Kalvinismissa ajatteltiin, että ihmiselämän tulee olla tyyntä ja rauhallista, vailla suuria muutoksia, äkillistä rikastumista tai vastaavaa vaan sen sijaan siihen tulee kuulua hitaasti kasvavaa uskoa ja vaurautta.

Oli kiehtovaa havaita, että Davis näkee sekä katolismissa että kalvinismissä kaksi ristiriitaista puolta, toisen joka tukee taloudellista kehitystä ja toisen joka toimii sitä estävästi. Molemmissa suuntauksissa pyhyys ja tiukat taloudelliset tavoitteet säilyvät jossain määrin ristiriidassa.

***

Kun näistä kirkollisista asioista tuli kirjoitettua, hyppäys vielä oman aikamme kirkkoon. Oli mukava havaita, että kirkolliskokous oli valmis laskemaan seurakuntavaalien äänestysikärajan kuuteentoista vuoteen. Onkin ollut melko hassua, että konfirmaation jälkeen on muuten tullut täysivaltaiseksi seurakunnan jäseneksi, mutta äänestää ei vielä ole saanut. Kuitenkin rippikoulun jälkeen nuorilla on monesti paljon enemmän sanottavaa ja annettavaa seurakunnan toiminnalle kuin 18 täytettyään, jolloin monesti on muutettu uudelle paikkakunnalle ja seurakunta on täysin vieras. Ei kirkko näemmä kaikissa asioissa aivan niin konservatiivinen ole kuin olen pelännyt.

1 Comments:

Blogger Samuli said...

Hassua, että samaan aikaan Jukka Kemppinen kirjoittaa myös uskonnosta ja kapitalismista. Kannattaa lukea sekin, Kemppinen kirjoittaa hauskasti.

13.11.06  

Lähetä kommentti

<< Home