Paluu (järjestö)arkeen

Loma on lopussa. Surku. Vielä sitä olisi jatkanut kovin mielellään ja helposti. Onnistuin jopa kohtuullisesti olemaan stressaamatta ja tekemättä mitään velvollisuusasioita. Sen sijaan luin paljon (mm. koskettavat ja osin melko rankat Helena Kallion Ennen kuin sielu puutuu ja Riikka Pulkkisen Rajan), herkuttelin, katselin elokuvia ja melko paljon nukuinkin.

Tänään alkoi sitten arki, järjestöjen merkeissä. Päivällä oli ViNOn hallituksen kokous, jossa mm. päätettiin vastuualueet. Jatkan yhtenä jäsenjärjestövastaavista - tälle vuodelle oli useita aiheesta kiinnostuneita, mikä on todella mahtavaa - sekä vaalivastaavana. Lisäksi viestintästrategian uudistaminen tuli mun ja Heikin vastuulle. Ja sitten vielä seurailen sopo-asioita. Onhan siinä monenmoista=).

Äsken hoidin toista järjestöäni kirjoittamalla vetoomuksen Usaan. Kyseessä oli kuolemaantuomittu, joka on istunut 30 vuotta (!) vankilassa odottamassa tuomionsa täytäntöönpanoa. Todella epäinhimillistä! Tänä aikana on jouduttu järjestämään kaksi uusintaoikeudenkäyntiä, koska ensin syytetylle ei ollut kerrottu, että psykiatrin kanssa käytyä keskustelua tullaan käyttämään todisteena häntä vastaan. Toisella kertaa syynä oli se, että jury oli valittu laittomasti. Pikanttina yksityiskohtana asiassa on vielä se, ettei jurylle missään vaiheessa kerrottu, että syytetyn rikostoveri oli saanut elinkautisen. Näppärää. Teksasissa, tietenkin.

Huomenna vuoden ykkösjärjestöni alkaa kunnolla. Ensi viikko on tiivistä koulutusta, jonka aloitamme kahden päivän "leirillä" Rymättylässä. Tästä se vie mukanaan=).