Sini Terävä

Huolta, haaveita ja häivähdyksiä elämästä. Myös ihanteita, maailmaparannusta ja muuta arvelluttavaa.

12.8.08

Minun Turkuni on

tasa-arvoinen:
  • Eri sukupuolia kohdellaan tasa-arvoisesti
  • Tasa-arvo huomioidaan kaikilla kaupungin sektoreilla
  • Tasa-arvo pidetään mielessä kaikessa päätöksenteossa
  • Budjettien sekä suurten investointien ja hankkeiden sukupuolivaikutukset arvioidaan
  • Naisia ja miehiä valitaan tasaisesti luottamuselinten puheenjohtajistoihin, kuten valtuuston puheenjohtajiksi, lautakuntien puheenjohtajiksi tai valtuustoryhmien puheenjohtajiksi
  • Nuorten naisten roikottaminen pätkätöissä on lopetettu
  • Kunnan työtehtävien sukupuolittunut segregaatio on purettu
  • Naisia palkataan johtajiksi
  • Ketään ei syrjitä hänen ominaisuuksiensa perusteella esimerkiksi työhönotossa
  • Varhaiskasvatus ja opetus on sukupuolisensitiivistä, avarakatseista ja ennakkoluulotonta
  • Maahanmuuttajanaisten kotoutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota
  • Erilaisten vähemmistöjen erityistarpeet huomioidaan
  • Terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa huomioidaan miesten ja naisten erilaiset ongelmat
  • Lähisuhdeväkivallan ehkäisemisen toimintaohjelma on tehty ja sitä noudatetaan
  • Turvakotipaikkoja on riittävästi

onnellinen:
  • Ihmisten onnellisuus on taloutta tärkeämpää
  • Hyvinvointipalvelut on turvattu, tarvittaessa vaikka veroja nostamalla
  • Mielenterveyspalvelujen saatavuus on taattu
  • Opintojen ohjaus on kunnossa ja koulupsykologeja ja -kuraattoreja on tarpeeksi
  • Ihmisten erilaisia elämäntapoja ja valintoja arvostetaan
  • Ihmisillä on riittävästi vapaa-aikaa
  • Kaupungissa on monenlaista epäkaupallista tilaa, jossa viettää aikaa
  • Kulttuuria arvostetaan ja tuetaan esimerkiksi takaamalla taiteilijoille kunnolliset työtilat
  • Asuinalueita kaavoitetaan sosiaalisesti ja etnisesti moninaisiksi
  • Annetaan alakulttureiden kukoistaa
  • Luovuutta ja sivistystä arvostetaan

ekologinen:
  • Kaupunki on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan
  • Kaupunkia ei rakenneta autoilijan ehdoilla
  • Toriparkkia ei rakenneta vaan luodaan joukko- ja kevyen liikenteen keskusta
  • Joukkoliikenne on edullista ja kattavaa
  • Rakennetaan pikaratikka
  • Rakentamisessa ja kaavoittamisessa panostetaan ekologisuuteen, energian säästöön ja energiapihiyteen
  • Rakennetaan tiiviisti, ekologisesti, kauniisti ja esteettömästi
  • Vanhoja taloja ei pureta vaan hyödynnetään erilaisin tavoin
  • Kaupunki käyttää Reilun kaupan tuotteita
  • Kaupunki käyttää uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä

avoin
  • Päätöksenteosta on helppo saada tietoa
  • Kaupunkien kauppoja ja hankkeita ei koplata
  • Päätökset tehdään virallisissa elimissä eikä epävirallisissa työryhmissä tai puheenjohtajistoissa
  • Kuntalaisaloitteet eivät hautaudu paperipinoihin
  • Suurista, periaattellisista kysymyksistä järjestetään kunnallisia kansanäänestyksiä
  • Luodaan asukkaille erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa
  • Asukkaiden kuulemismahdollisuutta laajennetaan
  • Kaupungin kokouksissa käydään avointa ja sallivaa keskustelua, jossa suhtaudutaan positiivisesti uusiin ajatuksiin
  • Päätöksenteko ei ole kasautunut samojen ihmisten käsiin
  • Nuorten aktiivisuutta ei leimata häiriköinniksi
  • Virkoja ei ole poliittisesti sidottu
  • Yhteistyötä muiden kuntien kanssa tehdään demokraattisesti valituissa elimissä
Millainen sinun Turkusi on?

www.siniterava.fi

3 Comments:

Blogger Unknown said...

Aivan mainio lista - noista voisin heittämällä allekirjoittaa oikeastaan jokaisen. :)

14.8.08  
Anonymous Anonyymi said...

Lukaisin äkkiä listan läpi ja mielestäni sinulla on monta hienoa pointtia. Olen samaa mieltä monessa kohdassa (ekologiset- ja avoimuus- tavoitteet olivat hyviä!), mutta parissa kohdassa on hiukan ristiriitaisuuksia ja parantamisen varaa:

(1) Kirjoitat: "Ketään ei syrjitä hänen ominaisuuksiensa perusteella". On tietenkin selvää, että ketään ei saisi syrjiä ominaisuuksiensa perusteella, vaan pätevimmän ja sopivamman henkilön pitäisi aina saada työpaikka. Luulen, että olemme saamaa mieltä siitä, että sukupuoli on yksi ominaisuus, jonka perusteella ketään ei saa syrjiä. Toteat kuitenkin, että "naisia ja miehiä valitaan tasaisesti luottamuselinten puheenjohtajistoon" JA "naisia palkataan johtajiksi". Tässä ehdotat minusta selkeästi positiivista syrjintää! Itse ainakin luen nämä kohdat siten, että vaikka yksikään naisehdokas ei olisi pätevä puheenjohtajistoon tai johtajaksi, haluaisit kuitenkin tästäkin huolimatta valita näitä naisia johtajiksi, koska se on mielestäsi tasa-arvoista. (Kannattaisi ehkä hiukan vaaliohjelmassa selventää, kannatatko positiivista syrjintää vai et)

(2) Toivot, että "ihmisten erilaisia elämäntapoja ja valintoja arvostetaan." Olen tässä samaa mieltä. Mietin kuitenkin, miten tämä sopii yhteen edellämainitsemiesi "naisia johtajiksi"- kohtien kanssa. Suosittelisin lämpimästi (mikäli vaalikiireiltäsi kerkeät) lukemaan Catherine Hakimin preference theoryä. Hakim ehdottaa, että suurin osa naisista haluaa yhdistää työn ja perheen, ja vain pieni osa naisista haluaa täysin omistautua uralle ja toinen yhtä pieni osa haluaa omistautua vain kodille. Teorian mukaan miehistä suurempi osa kuin naisista haluaa omistautua uralle. Hakimin teoria saattaa hyvin olla selitys sille, miksi naisia ei näy johtajaviroissa yhtä paljon kuin miehiä...

(3) Ehdotat, että NAISTEN roikottaminen pätkätöissä tulee lopettaa. Olen hieman hämmentynyt. Onko mielestäsi juuri naisten roikottaminen pätkätöissä se ensisijainen ongelma vai onko ongelmana ihmisten roikottaminen pätkätöissä? Mielestäni nyt kuulostaa siltä, että et ole niin kiinnostunut pätkätöiden tekijöistä vaan vain naisista, jotka tekevät pätkätöitä. Se kuulostaa aika...miehiä syrjivältä ja epätasa-arvoiselta. (Muuten, olet onnistunut todella hyvin tasa-arvolistassasi huomioimaan molemmat sukupuolet, esim "sukupuolittunut segregaatio", "lähisuhdeväkivalta","miesten ja naisten", "sukupuolivaikutukset". Tästä saat paljon plussaa! On edistyksellistä, että et puhu esim lähisuhdeväkivallasta pelkästään naisten kokemana ongelmana, koska se nostaa naisten pahoinpitelemien miesten ja lasten kynnystä hakea apua)

(4) Toivot, että maahanmuuttajaNAISTEN kotouttamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tässä kohdassa olet mielestäni pahasti pihalla. Mitä enemmän lukee juttuja muiden Euroopan maiden maahanmuuttajista ja heidän ongelmistaan, sitä selvemmin ymmärtää, että muissa maissa kotouttamispolitiikka on täysin epäonnistunutta ja maahanmuuttajat ovat aivan liian usein syrjäytynyttä köyhällistöä.

Suomi on vanhenevan väestönsä takia ottamassa vastaan enemmän ja enemmän maahanmuuttajia, joten kotouttamiskysymys tulee meilläkin olemaan yhä tärkeämpi. Ei ole toivottavaa, että Suomi toistaa muiden maiden virheet kotouttamispolitiikassa; Suomi ei saa vain passiivisesti ottaa vastaan maahanmuuttajia ja kuvitella, että kyllä se integraatio siitä itsestään sitten hoituu. Meidän täytyy satsata kotouttamiseen, maksoipa se sitten miten paljon tahansa. On täysin vastuutonta ottaa maahan ihmisiä, jotka sitten jätetään oman onnensa nojaan.

Tätä taustaa vasten pidän hälyyttävänä, että et mainitse maahanmuuttajien kotouttamista sen kummemmin listassasi. Tuntuu siltä, että kuvittelet maahanmuuttajien ongelmien selviävän itsestään, ilman sen suurempia ponnisteluita. Mainitsemalla maahanmuuttajanaiset esität epäsuorasti, että on jotain tiettyjä asioita, joissa maahanmuuttajanaisia pitää auttaa, mutta unohdat tällä muotoilulla kaikki maahanmuuttajaMIEHET ja maahanmuuttajaLAPSET.

Turussa on yhä enemmän ja enemmän maahanmuuttajia. Kaikille maahanmuuttajille tulee tarjota realistinen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaelämäämme sen täysarvoisina jäseninä. Mitä sinä olet valmis tekemään, jotta tämä toteutuisi? Esim maahanmuuttajien kielikoulutuksesta kuulee paljon kamalia juttuja: heterogeenisiä luokkia, joissa toiset ovat maistereita ja toiset eivät edes osaa lukea, resursseja ei tunnu löytyvän kuin perusopetukselle jne. Ilman suomen kielen taitoa ihminen on erityisen haavoittuvainen, eikä voi vaatia oikeuksiaan ja täyttää velvollisuuksiaan yhteiskunnassa. Esim Ruotsista kuulee kauhutarinoita lähiökouluista, joista löytyy vain pari kolme oppilasta, joiden äidinkielenä on ruotsi. Paitsi että lasten kielen oppiminen vaarantuu, monen lapsen vanhemmat eivät osaa kieltä tarpeeksi hyvin voidakseen auttaa lapsiaan läksyissä. Nämä kaikki lapset ovat suuressa vaarassa syrjäytyä yhteiskunnassa. Mitä sinä olet valmis tekemään, jotta näin kamalaa tilannetta ei koskaan tulisi eteen Suomen Turussa?

Olen seuraillut blogiasi aika säännölllisesti jo kohtalaisen kauan. En aina ole samaa mieltä kaikesta, mutta mielestäni asenteesi - aktiivinen maailman muuttaminen - on oikea...ja valitettavasti tuntuu myös siltä, että aika harvinainen asenne nykyaikana. Uskon, että vielä pääset pitkälle maailmanparannuksessa, mutta massiivisen kotouttamisongelman mainitseminen pelkästään naisten kotouttamisella osoittaa mielestäni, että sinä et joko ole kiinnostunut parantamaan maahanmuuttajien havoittuvaista asemaa yhteiskunnassamme tai sitten et ole oikein perillä kotouttamisongelmien suuruusluokasta ja tärkeydestä. Ihmiset (eivät pelkästään naiset), jotka pakon edessä muuttavat toiseen maahan, useasti vielä pahojen traumojen saattelemina, eivät kotoudu itsestään. Heitä pitää tukea ja auttaa mahdollisimman paljon. Ei pelkästään antamalla rahaa elämiseen, vaan myös antamalla tarvittavat eväät uudessa maassa uuden elämisen arvoisen elämän luomiseen. Maahanmuuttajien asemaan voi parhaiten vaikuttaa juuri kunta- ja kaupunkitasolla. Toivon hartaasti, että ymmärrät ongelman vakavuuden ja mietit uudelleen, mitä KAIKKIEN maahanmuuttajien kotouttamisen helpottamiseksi voisi tehdä.

14.8.08  
Blogger Sini Terävä said...

Kiitos palautteesta! On kiinnostavaa kuulla, miten omat ajatukset on ymmärretty=).

En ole koskaan ajatellut tai esittänyt, että johonkin paikkaan pitäisi valita surkea nainen ohi hyvien miesten vain siksi, että hän on nainen. Sen sijaan en suostu uskomaan, etteikö hyviä naishakijoitakin löytyisi. Toki voi olla, että naisia kiinnostaa vähemmän johtajanpaikat, mutta kyllä niitä kiinnostuneitakin naisia on. Monissa valinnoissa, varsinkin politiikassa, on kyse myös siitä, ketkä asetetaan ehdolle. Jos esimerkiksi ryhmät ehdottavat johtajan paikoille, esimerkiksi valtuuston, hallituksen tai lautakuntien johtoon, lähinnä miehiä, on mielestäni jossain vika. Ja jos naiset eivät asettaudu ehdolle, ei sekään välttämättä aina johdu naisista itsestään – voi olla, että taustajoukon ilmapiiri ei kannusta naisia etenemään. Varmasti meistä itse kunkin on helpompi hakeutua haastaviin tehtäviin, jos saamme siihen rohkaisua.

Koska tällä hetkellä naisia vain on tilastollisesti selvästi vähemmän johtajina kuin miehiä, on mielestäni täysin oikeutettua, että tähän asiaan kiinnitetään erityistä huomiota.

Sama pätee myös pätkätöihin. En tietenkään halua, että kukaan joutuisi, sukupuolestaan riippumatta, tahtomattaan pätkätöihin. Tämä ongelma vain koskettaa tällä hetkellä niin paljon enemmän naisia kuin miehiä, että mainitsen siksi naiset erityistapauksena. Varsinkin kunnallisella puolella on paljon naisvaltaisia aloja, joilla pätkätyöt ovat yleisiä. Kunnallisvaaleissa voi vaikuttaa vain niihin asioihin, joissa kunnalla on päätösvaltaa. Ja koska kunnan työntekijöistä 80% on naisia, on kunnan pätkätyöntekijöistäkin selvä enemmistö naisia.

Vielä maahanmuuttajista. Ihan totta, olen näissä tavoitteissa maininnut maahanmuuton liian kevyesti. Kun pyrkii edes jonkinmoiseen tiiviyteen, saattaa näin käydä. Täytyy muuttaa asia vaalisivuille, kiitos vain huomiosta! Mielestäni Suomen maahanmuuttopolitiikassa on erittäin paljon parannettavaa, ja toki, kunnilla on selvä vastuu tässä asiassa. Kaikkien ryhmien kotoutumiseen on kiinnitettävä erityishuomioita. Maahanmuuttajien tulisi saada erityistukea ja heidän olosuhteensa pitäisi paremmin huomioida kaikessa kunnan toiminnassa.

Nostin kuitenkin maahanmuuttajanaiset siksi erityisesti esiin, että he jäävät valitettavan usein pimentoon. Maahanmuuttajalapset käyvät koulua. Maahanmuuttajamiehet käyvät töissä. Monesti maahanmuuttajanaiset jäävät kuitenkin kotiin. He eivät ole samalla tavalla näkyviä kuin lapset ja miehet. Jos maahanmuuttajanainen ei esimerkiksi aktiivisesti hae töitä, voi hän jäädä paitsi kielikoulutuksesta. Lisäksi monilla maahanmuuttajilla on kulttuurisia rajoituksia, jotka koskevat naisia ja naisten elämää kodin ulkopuolella. Siksi on erityisen tärkeää tajuta naisten erityisongelmat esimerksi asioitaessa lääkärissä.

17.8.08  

Lähetä kommentti

<< Home