Syrjintähän on ihan okei
Olen parin viime päivän sisällä törmännyt jokuseen kiintoisaan tekstiin.
Tenttikirjani (Seikko Eskola: Historian kuolema ja kulttuurien taistelu) käsitteli tautien osuutta historiassa. Tuskin kellekään on enää uutinen se rooli, joka mikrobeilla oli Amerikan valloituksessa. Eräs kirjassa käytetty esimerkki oli Havaiji. Ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat saarelle 1700-luvulla. Jonkin ajan kuluttua väestöstä ei ollut kovinkaan paljon jäljellä. Syynä olivat sukupuolitaudit. Taudit olivat vieraita havaijilaisille eivätkä siten passanneet lainkaan asukkaiden seksuaalikulttuuriin. "Heillä ei ollut muinaisten hebrealaisten ja kristittyjen pitkää kokemusta sukupuolitaudeista" -lause sai minut pohtimaan, mikä rooli sukupuolitaudeilla on mahdollisesti ollut länsimaisessa ja juuri kristillisessä seksuaalimoraalissa. Pidättyväisyyttä - varsinkin naisten - on perusteltu monin raamatullisin tavoin, mutta oliko syntikäsitysten ja -oppien taustalla kuitenkin osin käytännön kokemukset: ikävästi leviävät ja tuhoisat sukupuolitaudit?
Kristillinen moraali on muutenkin ollut pohdinnan alla. Eräs väitöskirja kun esittää, että kirkollisen oikeuden mukaan naispappien kanssa työskentelystä kieltäytyminen on sallittua. Kirkollinen oikeus on vain ikävästi jäänyt maallisen oikeuden jalkoihin, vaikka sille kuuluisi autonomia. Kirkkoon liittyvissä asioissa pitäisi siis noudattaa sen omaa lakia. Ja tämä maassa, jossa islamilaisen sharia-lain noudattaminen herättää vahvoja kielteisiä tunteita lähes kaikissa.
Tuntuu aika paksulta, että jonkun oma "vakaumus" nostettaisiin tasa-arvon ja syrjinnän kiellon ohi. Väittelijä Seppänen vetoaa myös seurakunnan oikeuteen. Koska kaikki seurakuntalaiset eivät hyväksy naispappeutta, pitäisi heidän myös päästä nauttimaan "opista, jonka mieltävät oikeaksi" (lainaus HS). Mielestäni seurakuntalaisten oikeuksista on kyse vähän toisellakin tavalla. Seurakuntalaisilla on mielestäni oikeus mm. siihen, että messu tai ehtoollinen suoritetaan. Naispappeuden vastustajien takiahan ilmoitettuja jumalanpalveluksia on jäänyt pitämättä. Seurakuntalaisilla on mielestäni myös oikeus siihen, että heidän kirkkonsa noudattaa lakia, sitä Suomen lakia, jonka alaisena se toimii. Seurakuntalaisilla on myös oikeus siihen, että kirkko seuraa aikaansa eikä toimi enemmistön arvoja vastaan - suurin osa kirkkoon kuuluvista hyväksyy naispappeuden. Seurakuntalaisilla on myös oikeus olettaa, että kirkko toteuttaa lähimmäisenrakkautta omissa toimissaan ja suhtautuu siis kaikkiin työntekijöihinsä samanarvoisina.
posted by Sini Terävä @ 12:48
6 Comments:
Pari kommenttia ja kysymystä blogikirjoitustasi koskien:
1. “Seurakuntalaisilla on myös oikeus siihen, että kirkko seuraa aikaansa eikä toimi enemmistön arvoja vastaan - suurin osa kirkkoon kuuluvista hyväksyy naispappeuden.” Kirkon ei tarvitse seurata aikaansa, eikä kirkon tarvitse olla demokraattinen. Sitävastoin kirkon täytyy perustaa kantansa Raamatun julistukselle, jonka katsotaan olevan pysyvä. Raamatun opetukset eivät voi seurata aikaansa ja aika absurdia olisi, jos kirkko toimisi Raamatun vastaisesti. Pitäisikö kirkon mielestäsi hyväksyä myöskin irtosuhteet, mikäli suurin osa kirkkoon kuuluvista ne hyväksyy?
2. “Ja tämä maassa, jossa islamilaisen sharia-lain noudattaminen herättää vahvoja kielteisiä tunteita lähes kaikissa.”
Koska vastustat vakaumuksen nostamista tasa-arvon ja syrjinän kiellon ohi, haluaisin tietää, mitä olet mieltä olet vakaumuksista, jotka perustuvat Koraanin tulkintaan. Mitä mieltä olet siitä, että ihmisiä syrjitään Koraaniin perustuvien tulkintojen mukaisesti (esim naisten syrjintä ja kohtelu epätasa-arvoisesti)? Mitä mieltä muuten olet sharia-lain noudattamisesta noin niinkuin yleisesti?
Hei Sini. Löysin blogiisi eräästä keskustelupalstasta.
Kirjoitit mielenkiintoisesti tärkeästä aiheesta, mutta luulen että olet unohtanut erään asian.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609
Laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta määritellään lain ulkopuolelle, siis siitä riippumattomiksi mm. näin:
2 §
Lain soveltamisalan rajoitukset
Tämän lain säännöksiä ei sovelleta:
1) evankelis-luterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkkokunnan eikä muiden uskonnollisten yhdyskuntien uskonnonharjoitukseen liittyvään toimintaan; eikä
2) perheenjäsenten välisiin taikka muihin yksityiselämän piiriin kuuluviin suhteisiin.
Eduskunnan toimintaan, joka liittyy kansanedustajan edustajantoimen hoitamiseen, ei sovelleta 10 ja 11 §:n, 14 a §:n eikä 17 ja 19 §:n säännöksiä. Myöskään tasavallan presidentin toimintaan ei sovelleta 10 ja 11 §:n säännöksiä. (17.2.1995/206)
Kaikkea hyvää, Koponen.
Minun on aika vaikea nähdä, että Raamatun sisältö sellaisenaan pysyvä ja pätevä kaikkina aikoina. Raamattu on kirjoitusaikansa tuotos ja siinä näkyy mm. sen aikaiset moraali- ja rangaistuskäsitykset. Mielestäni ei ole missään mielessä järkevää tulkita Raamattua mustavalkoisen kirjaimellisesti vaan etsiä ja sisäistää sen keskeisin sanoma. Jos kirkko ei seuraisi aikaansa, se kai edelleen hyväksyisi kivittämisen.
Mielestäni millään uskonnollisella tekstillä tms. ei voi perustella toimintaa ihmisoikeuksien vastaisesti. Tämä pätee aivan samalla tavalla shariaan kuin vaikka naispappeuteen.
Maallinen ja uskonnollinen toiminta on mielestäni parasta erottaa toisistaan. Valtion laki ei mielestäni voi järkevällä tavalla pohjata uskontoon. Kirkot voivat omassa toiminnassaan pitäytyä oppeihinsa, kunhan ne eivät sodi ihmisoikeuksia vastaan.
Tunnen toki tuon tasa-arvolain pykälän, mutta mielestäni se on suoraan sanottuna aika typerä=).
Tietääkseni koko Roomalainen oikeuskäsitys poikälti perustuu raamattuun. Joten, mikäli kaikki noudattaisivat omaatuntoaan ja hyviä tapoja emme edes tarvitsisi lakeja. Lait on laadittu heikon moraalin takia. Otan tässä esille erään lain: nimittäin Asetus Kaikkinaisen Naisen Syrjinnän Poistamiseksi ... laki on miesten osalta jäänyt ns. kuolleeksi kirjaimeksi, sillä miehen ilmoittamana se ei saanut sanaakaan tuomrin huulilta ... tietääkseni LAIN mukaan se koskee myös miehiä. Ongelma kulminoituukin suomen oikeuslaitokseen, jossa monien kommenttien mukaan ihmisoikeudet, joihin syrimättömyyskin kuuluu ei ole tuomarien normaalisti sovellettavaa lainkäyttöä. Kummallista luulin LAKIEN koskevan myös tuomareita ?
Tuo asetus, jonka Halonen on allekirjoittanut kannattaa todella lukea; se on lähes yhdenvertaisuuslain tasoinen kirjoitelma !
Mikäli maallinen laki tai/ja ihmisoikeudet nostetaan vakaumuksen yläpuolelle on ainakin selvää, että se ihmisoikeuksien kohta jonka mukaan kaikilla on oikeus uskonnonvapauteen ei toteudu niissä tilanteissa, joissa laki ja asetukset ovat uskonoppien kanssa erit. Itse näen sen myös kokolailla niin, että mikäli ketään ei saa uskontoon, ihonväriin, sukupuoleen jne perustuen syrjiä, myöskin ateisteilla pitäisi olla oikeus toimia pappeina kristityissä kirkoissa. (Vai olenko nyt ihan pihalla logiikkani kanssa?)
Huolimatta siitä, miten Raamattua olisi järkevä tulkita (mikä on aika subjektiivista) on kuitenkin muistettava, että kristinuskon mukaan Raamattua tulee tulkita Jumalalta tulleena ilmoituksena, joka on sama alusta loppuun, eikä mitenkään ole kirjoitusaikojensa tuotos. Itse olen muuten myöskin vakaasti sitä mieltä, että jos kirkko ei seuraisi aikaansa tai johtajiaan vaan Raamattua, niin monet asiat olisivat huomattavasti paremmin sekä yhteiskunnassa että kirkossa. Ja btw, kivittäminen ei ole Raamatun mukaan hyväksyttävää.
Lähetä kommentti
<< Home