Sini Terävä

Huolta, haaveita ja häivähdyksiä elämästä. Myös ihanteita, maailmaparannusta ja muuta arvelluttavaa.

3.7.08

Vanhoja puheita

Pidän yleensä puheeni melko ex tempore -pohjalta. Monesti raapustan pohjaksi ranskalaisia viivoja, joskus pidempiä muistiinpanoja. Aika harvoin kirjoitan koko puheen etukäteen.

Kirjoitin äsken puhtaaksi joitain hyvien muistiinpanojen pohjalta pitämiäni puheita. Puheet ovat erilaisista tilanteista, eri yleisöille pidettyjä. Joitain muita puheitani on nettisivuillani, jonne nämäkin päätyvät. Lopussa on lisäksi valmiiksi kirjoittamani kaason puhe, josta taisin selvitä ihan kunnialla=).

Feministisen aloitteen julkaisutilaisuudessa keskiviikkona 31.1.2007

Tilaisuuden avaus

Tervetuloa Suomen Feministisen aloitteen julkaisutilaisuuteen. Olen Sini Terävä Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitosta ja kerron vähän aloitteen taustoja.

Feministinen aloite on poliittisten nuorisojärjestöjen ja suomalaisten kärkipoliitikkojen yhteishanke. Aloitteen tavoitteena on osoittaa, ettei feminismi ole mitään pelottavaa ja radikaalia vaan sen tavoite on yksinkertaisesti saavuttaa yhteiskunta, jossa kaikki ovat tasa-arvoisia.

Feministinen aloite konkretisoituu taovitelistaan, joka on jaettu teille. Tavoitelista löytyy myös aloitteen nettisivuilta, jotka aukeavat huomenna osoitteessa www.feministinenaloite.org. Sivuilta löytyy mm. suomalaisia feministejä, jotka kertovat omasta feminismistään, sekä mahdollisuus antaa nimensä feministilistaan.

Tasa-arvo on valitettavasti vielä kaukana, mutta onneksi monet meistä ovat sitoutuneet sen edistämiseen. Päästänkin ääneen kauniit feministimme

Sari Sarkomaa (kok)
Heidi Hautala (vihr)
Christina Gestrin (rkp, tuurasi Wallinia)
Annika Lapintie (vas)
Merja-Hannele Vuohelainen (sd, tuurasi Feldt-Rantaa)

Puoluekokous 2007
Kannatuspuheenvuoro

Tervehdys ystävät.

Olen Sini Terävä Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitosta.

Olemme Vinossa pohtineet tätä varapuheenjohtajakysymystä todella paljon – kuten varmasti moni muukin tässä salissa.

Olemme pohtineet sitä kokonaisuutena, miettineet alueellisuutta, imagoa, sukupuolijakaumaa, sinisyyttä, punaisuutta ja sen sellaista.

Vinolle keskeisintä on kuitenkin se, että loppujen lopuksi olemme tekemässä poliittista päätöstä. Päätöstä, jossa arvot, ihanteet, tavoitteet ja keinot ratkaisevat.

Järjestöni ykkösehdokas löytyikin yhteisten arvojen kautta.

Mielestäni tämä puolue tarvitsee puheenjohtajistoonsa pasifistin ja feministin. Tarvitsemme henkilön, jolle rauha, solidaarisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä tavoitteita, mutta joka liikkuu asiantuntevasti myös talouden maailmassa.

Henkilön, joka haluaa poistaa köyhyyden ja toteuttaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Jolle ihmisoikeudet ja vähemmistöjen oikeudet ovat keskeinen poliittinen tavoite. Henkilön, josta ei sitten millään saa ahdasmielistä.

Tarvitsemme henkilön, joka yhtä aikaa on tavoitteiltaan idealisti mutta löytää oikeat keinot.

Vinon mielestä tämä puolue – me kaikki – tarvitsemme Johanna Sumuvuoren varapuheenjohtajaksemme.

Kiitos.

Puoluekokous 2007

Vinon ja Naisten aloitteen esittely

Hei taas.

Ajattelin esitellä muutaman ajatuksen ViNOn ja Vihreiden Naisten aloitteen puolesta. Mehän esitämme, että puoleen sisällä tehtäisiin sukupuolivaikutusten arviointi. Laskettaisiin, mitkä ovat eri elimien sukupuolijakaumat, pohdittaisiin, miten eri päätökset vaikuttavat eri sukupuoliin jne.

ViNOa pidetään ehkäpä muita vihreitä järjestöjä radikaalimpana, jopa aatteellisempana. Silti meidän sukupuolijakaumamme näyttävät tältä:

aktivinon viestit: 68% miehiä, 32% naisia
liittokokouspuheenvuorot: n. 70% miehiä, n. 30% naisia
jäsenjärjestöjen puheenjohtajat: 70% miehiä, 30% naisia
jäsenjärjestöjen sihteerit: 16% miehiä, 84% naisia

On aika ilmeistä, ettei tasa-arvo toteudu itsestään vain siksi, että olemme vihreitä. Sisäiseen tasa-arvoon on panostettava, sen eteen on tehtävä töitä ja se on huomioitava kaikessa toiminnassa.

Hallitus kertoi vastauksessaan monia tapoja, joilla tasa-arvo huomioidaan. Mielestämme tämä ei kuitenkaan riitä. Tasa-arvotyöryhmä on hyvä elin pohtimaan tasa-arvokysymyksiä. Se ei kuitenkaan esim. tänä vuonna ole toiminut. Jos haluamme todella panostaa sisäiseen tasa-arvotyöhön, tähän on ohjattava todellisia resursseja. ViNO toivookin, että sisäinen tasa-arvotyö annettaisiin esimerkiksi poliittisen sihteerin vastuulle, tasa-arvotyöryhmän lisäksi.

Kiitos.

Puoluevaltuuskunta 4/2007

Kunnallisvaaliohjelman lähetekeskustelu

Tervehdys ystävät.

Viime valtuuskunnassa puhuttiin melko paljon porvaripuolueiden kanssa tehtävän yhteistyön luomasta ”punavihreästä ahdistuksesta”. Uskon, että tämä ahdistus on teema, joka on syytä huomioida myös kunnallisvaaleissa.

Tuntuu, että kunnallispolitiikka on erityisesti paikka, jossa meitä syytetään oikeistolaisuudesta ja kokoomuksen apupuolueena olemisesta. ”Porvarihallituksen” leima ei varmasti ainakaan helpota tilannetta.

Mun mielestä olisi outoa, jos vasemmistopuolueet eivät taas kerran käyttäisi tätä meidän ”oikeistolaisuutta” jollain tavalla hyväkseen.

Melkein sanoisin, että jos lainataan muiden puolueiden värejä, ollaan sitten mielummin vähän punaisia kuin vähän sinisiä.

Olennaista kuitenkin on se, että me saadaan kunnolla perusteltua, miksi kaikki uudet ratkaisut eivät ole automaattisesti oikeistolaisia.

Kunnallisvaalit ovat ehkä kaikkein eniten hyvinvointivaltiovaalit. Hyvinvointihan lähtee hyvin pitkälti alhaalta, lähellä ihmistä tehtävistä päätöksistä.

Tuntuu, että vasemmistopuolueiden hyvinvointivaltioretoriikasta huolimatta me ollaan ainoa puolue, joka todella haluaa säilyttää suomalaisen hyvinvointivaltion. Kun katsoo viime hallituksen tekoja, demarien hyvinvointipuhe on kyllä pelkkää puhetta.

Me olemme ainoa puolue, joka tavoittelee kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Me olemme ainoat, jotka olemme ymmärtäneet, että hyvinvointivaltion ylläpito vaatii kunnollista sosiaaliturvaverkostoa, hyviä peruspalveluja, kulttuuria ja ihmisten mahdollisuutta elää itselleen hyvää elämää.

Näiden lisäksi olennaista hyvinvointivaltion säilyttämisessä on ympäristöteot. Ei meillä ole hyvinvointivaltiota, jos riistämme ympäristöä. Ei meillä ole hyvinvointivaltiota, jos ainoa tapa liikkua on autoilla. Ei meillä ole hyvinvointivaltiota, jos meillä ei ole puhdasta luontoa tuomassa terveyttä.

Me olemme ymmärtäneet tämän. Kunnallisvaaleissa on olennaista kertoa se muillekin.

Puoluekokous 2008

Poliittinen keskustelu

Tervehdys ystävät.

Olin eilen kesätyöni myötä erään sosiaali- ja terveysministeriön osaston kehittämispäivillä. Yhdessä vaiheessa puhuttiin yhteisöllisyydestä ja esimiehen osoittamasta huomiosta.

Eräs naistyöntekijä kysyi, miten sen naapuriyksikön esimiehen sitten saa tervehtimään. Korkeassa asemassa oleva meis huusi vastaukseksi ”Käytä lyhyempiä hameita!”

Tämä on yhteiskunta, jossa elämme. Ja tässä samassa yhteiskunnassa feministejä pidetään yhä usein huumorintajuttomina, yksisilmäisinä tosikkoina, fanaatikkoina tai muuten vain outoina.

Usein väitetään, että feministit ovat miestenvihaajia, jotka leimaavat ja syyllistävät kaikkia miehiä.

Mielestäni eräs toinen taho kyllä leimaa miehiä feministejä enemmän.

Olen nainen. En todellakaan suostuisi siihen, että sukupuoleni nimeä käytettäisiin eri mieltä olevien uhkailemiseen, kokonaisen tieteenalan haukkumiseen ja tieteenteon kieltämiseen, yksipuolisen maailmankuvan levittämiseen tai vihaviestien syytämiseen.

Näin miesten nimeä kuitenkin käytetään.

Eikö tämä ”miesaktivistien” toiminta ole leimaamista?

Eikö näin anneta todella yksipuolinen ja ikävä kukva kaikista miehistä?

Kun lehdissä kirjoitetaan ”merkittävistä miesaktivisteista”, puhutaan yleensä todellisuudessa kiihkoilevista sovinisteista.

Miten te miehet sallitte tämän?

Miten nämä kiihkoilijat saavat edustaa kokonaista sukupuolta, olla ”miesten aktiivisin joukko”, ”miesaktivistit”?

Miehet, perustakaa vastaliike!

Älkää antako näiden sovinistien puhua teidän nimissänne.

Annan ja Timon häät 28.6.2008
Kaason puhe

Tervehdys rakkaat ystävät!

Olen siis tuon ihanan morsiamemme sisko ja toinen kaasoista. Kun Anna kertoi häistä vuosi sitten, pyysi minua kaasoksi ja pyysi pitämään tämän puheen, olin aivan innoissani. Olen edelleen. Mutta vähän kyllä myös jännittää. Minä kun yleensä pidän lähinnä poliittisia puheita, mitä tämän ei pitäisi olla.

Kun olin lukiossa, minulla ja muutamalla ystävälläni oli epävirallinen vanhapiikakerho. Tuntui, että ympärillä kovin monet seurustelevat emmekä voineet ymmärtää, miksi kuitenkin niin monet mahtavat naiset olivat sinkkuja. Olimme itse eläviä esimerkkejä näistä mahtavista naisista, mutta myös muut, kuten Anna. Päädyimme siihen, että ainoa syy, miksi emme seurustele, on se, että miehet pelkäävät kauniita ja älykkäitä naisia. Tämä oli ainoa kuviteltavissa oleva syy. No, oli meillä kaikilla tosin melkoisen kovat kriteeritkin.

Kun sitten lähdin opiskelemaan Turkuun, meillä oli Annan kanssa alusta asti tapana, että kerran syksyssä ja kerran keväässä vietetään yhdessä viikonloppu joko Turussa tai Tampereella. Kierrämme kauppoja, käymme elokuvissa, ulkona syömässä, teemme pitkiä kävelyitä, pohdimme tulevaa ja juoruamme. - Varaan saman option tuohon siskooni edelleen! -

Marraskuun alussa 2005 Anna oli sitten vuorostaan käymässä Turussa. Oltiin syömässä Trattoria Romanassa perjantai-iltana. Puheltiin niitä näitä, kun Anna yhtäkkiä näytti vähän salamyhkäiseltä ja sanoi, että ”mulla on treffit!” Olin ihan, ”mitä mitä mitä! Kerro kaikki!” Anna sitten kertoi Timosta ja heidän tapaamisestaan. Sain kuulla myös muutaman Timon Annalle esittämän kohteliaisuuden. Kesken tanssin Timo oli sanonut jotain tällaista ”Susta tulee varmasti hyvä lääkäri, kun potilaat parantuu jo siitä, kun ne katsoo sun silmiin!” Olin todella vaikuttunut. Ei selvästikään mikään turha mies.

Sitten olen onnekseni jo muutaman vuoden ajan saanut seurata Annan ja Timon onnea. Anna on aina ollut minulle todella läheinen ja olemme aina pystyneet puhumaan kaikesta. Anna on aina ollut todella rohkaiseva, altis kehumaan minua, kauneuttani, älyäni. En tiedä, olenko yhtä usein kertonut Annalle, kuinka hurjan tärkeä hän on minulle.

Anna on aina ollut minulle esikuva. Lukion psykologian tunnilla opettaja kyseli meiltä, milloin opimme kävelemään. Kun kerroin, että yhdeksänkuisena, opettajan mielestä se oli vanhempien kannalta liian aikaisin. Mutta minun vain piti oppia nopeasti pääsemään lujaa eteenpäin. Olihan minulla maailman paras kannustin, jonka perässä tuli pysyä: isosiskoni Anna. Anna oli minulle maailman suurin ihme. Onneksi Timolla taitaa olla aika hyvä kunto, jotta hän pysyy tämän maailman suurimman ihmeen perässä!

Jos en, Anna, ole riittävän usein kertonut, kuinka ihana olet, haluan nyt sanoa tämän. Kun kiersimme etsimässä hääpukuja, kun sovittelit niitä ja varsinkin tätä nyt päälläsi olevaa, olit aivan valtavan kaunis. Minua alkoi melkein itkettää, kun näin, kuinka kaunis, hymyilevä ja onnellinen olit silloin ja olet nyt. Toivon, että saatte olla yhdessä monet pitkät vuodet yhtä onnellisina.

Anna ja Timo. Haluan vielä antaa teille jotain. Tämä laulu kertoo mielestäni todella kauniisti rakkaudesta. Haluan antaa tämän teille muistoksi tästä hetkestä.

4 Comments:

Anonymous Sarianne said...

Kaunis tuo viimeisin, kaason puhe! Mutta nyt jäi mietityttämään, mikä oli tuo laulu? :)

3.7.08  
Blogger Sini Terävä said...

Sen olisi saanut selville muutaman päivän takaisesta postauksesta=). Se oli Anna-Leena Härkösen ja Kaj Chydeniuksen Oot kaikki mulle, jonka olin pyytänyt bändiä soittamaan morsiusparin tietämättä.

3.7.08  
Anonymous Sarianne said...

Ai joo. Kyllähän mä senkin olin lukenut, mutten enää muistanut :)

4.7.08  
Blogger Junakohtaus said...

Miesaktivistitekstistä ei ikävä kyllä lainkaan tunnista sen kohdetta.

En itse lue itseäni ko. porukkaan (lisäksi termiä "miesaktivisti tai -smi ei ole oikeastaan tainnut näkyä missään muualla kuin Tulva-lehdessä), mutta kun kuva on tunnistamaton, se on tunnistamaton.

9.7.08  

Lähetä kommentti

<< Home