Vihreiden maahanmuuttoteesit
Puolue on julkaissut onnistuneen maahanmuuton teesit. Koska olen samaa mieltä teesien kanssa ja pidän teemaa tärkeänä, julkaisen pätkän tiedotteesta tässä:
Ensimmäisenä teesinä on, että kansalaisuuden saamista on helpotettava. Kotoutumispolitiikan tavoitteeksi on otettava, että Suomeen pysyvästi asettuneet maahanmuuttajat saavat kansalaisuuden.
Toiseksi kaikille tulijoille on taattava subjektiivinen oikeus suomen tai ruotsin kielen koulutukseen, sillä kieli on avain onnistuneeseen kotoutumiseen. Myös maahanmuuttajia rekrytoivien yritysten on kannettava vastuunsa kielikoulutuksesta.
Kolmanneksi tarvitaan aktiivista ja toimivaa kotouttamispolitiikkaa, jolla kohdataan lisääntyvän maahanmuuton haasteet. Kotoutuminen on kumppanuussopimus, joka vaatii sopeutumista sekä tulijoilta että uudelta kotimaalta.
Neljänneksi kunnissa on lisättävä virkamiesten koulutusta maahanmuuttajien kohtaamiseen: tämä on erityisen tärkeää terveydenhuollossa.
Viidenneksi asuntopolitiikan on oltava sosiaalisesti sekoittavaa: maahanmuuttajia ei pidä keskittää vain tietyille alueille.
Kuudenneksi monikulttuuristen koulujen erityisasema on tunnustettava ja niitä on tuettava. Koulut, joissa maahanmuuttajataustaisia lapsia on paljon, tarvitsevat ylimääräisiä lisäresursseja.
Seitsemäs teesi on, että työhönotossa tapahtuvaa välitöntä syrjintää on selvitettävä. Kunnissa tulee toteuttaa kokeilu anonyymistä työhakemusmenettelystä. Monista maista on selvää näyttöä siitä, että työnhakijoita karsitaan pelkän vieraskielisen nimen perusteella.
posted by Sini Terävä @ 18:11
20 Comments:
"Ensimmäisenä teesinä on, että kansalaisuuden saamista on helpotettava. Kotoutumispolitiikan tavoitteeksi on otettava, että Suomeen pysyvästi asettuneet maahanmuuttajat saavat kansalaisuuden."
Miksi kansalaisuuden saamista olisi helpotettava? Nykyäänkin
Suomeen saapuneet maahanmuuttajat saavat kansalaisuuden, mielestäni ihan asiallisen "koeajan" jälkeen.
"Toiseksi kaikille tulijoille on taattava subjektiivinen oikeus suomen tai ruotsin kielen koulutukseen, sillä kieli on avain onnistuneeseen kotoutumiseen. Myös maahanmuuttajia rekrytoivien yritysten on kannettava vastuunsa kielikoulutuksesta."
Alkuosa kuulostaa hyvältä. Kannattaa kuitenkin miettiä, miten suuren joukon kielikoulutukseen riittää resursseja. Siirtolainen voi myös opiskella kieltä omin päin, mikäli motivaatiota riittää.
Mitä yritysten vastuuseen tulee: mikäli yritys värvää pysyvään työhön tulevaa työvoimaa ulkomailta, ei minulla ole valittamista. Muussa tapauksessa kyse on hulluudesta. Miten luulet lisävelvoitteiden vaikuttavan yritysten haluun palkata siirtolaisia?
"Kolmanneksi tarvitaan aktiivista ja toimivaa kotouttamispolitiikkaa, jolla kohdataan lisääntyvän maahanmuuton haasteet. Kotoutuminen on kumppanuussopimus, joka vaatii sopeutumista sekä tulijoilta että uudelta kotimaalta."
Ei. Siirtolainen tekee valinnan. Hänen täytyy sopeutua. Mikäli isäntämaan kulttuuri ei sovi hänelle, hän on väärässä maassa. Maahanmuuton lisääntyminen on poliittinen ratkaisu. Vaikka siirtolaispaine Eurooppaan on olemassa, niin silti siirtolaisten ottaminen maahan on valinta - meidän valintamme.
"Neljänneksi kunnissa on lisättävä virkamiesten koulutusta maahanmuuttajien kohtaamiseen: tämä on erityisen tärkeää terveydenhuollossa."
Miksi ja miten? Virkamiesten koulutus tietää lisää menoja. Lisäksi työtätekevä väestönosa ei välttämättä tykkää kulttuurikurssittamisesta, mikä vaikuttaa asenteisiin ja motivaatioon.
"Viidenneksi asuntopolitiikan on oltava sosiaalisesti sekoittavaa: maahanmuuttajia ei pidä keskittää vain tietyille alueille."
Siirtolaisten keskittämisestä tulee minulle mieleen leirittäminen. Minä olen ilmeisesti nykyisessä mielipideilmastossa rasisti. Silti en kohtele siirtolaisia yhteiskuntasuunnittelun tahdottomana materiaalina. Ihmisillä on oikeus valita asuinpaikkansa, ja sen he myös tekevät. Tiedät varmaan seuraukset, jotka alkavat olla näkyvissä Turussakin.
"Kuudenneksi monikulttuuristen koulujen erityisasema on tunnustettava ja niitä on tuettava. Koulut, joissa maahanmuuttajataustaisia lapsia on paljon, tarvitsevat ylimääräisiä lisäresursseja."
Ylimääräinen lisäresurssi kuulostaa joltakin aivan helvetin kalliilta. Käsittääkseni monessa maassa kantaväestö ja kototutuneet siirtolaiset ovat myöntäneet "monikulttuuristen koulujen erityisaseman" - ja laittaneet lapsensa monokulttuuriseen kouluun. Entä jos monikulttuurinen koulu on ongelma, jota ei ratkaista millään rahamäärällä?
"Seitsemäs teesi on, että työhönotossa tapahtuvaa välitöntä syrjintää on selvitettävä. Kunnissa tulee toteuttaa kokeilu anonyymistä työhakemusmenettelystä. Monista maista on selvää näyttöä siitä, että työnhakijoita karsitaan pelkän vieraskielisen nimen perusteella."
Voisihan sitä kokeilla. En epäile etteikö syrjintää tapahtuisi. En kuitenkaan tiedä, miten helppo tuo on toteuttaa.
Lopuksi vielä kysymys: mikä on mielestäsi pahinta, mitä monikulttuurikokeilun mahdollisesta epäonnistumisesta voi seurata? Mikä on se hyöty, materiaalinen tai immateriaalinen, joka oikeuttaa tämän riskin ottamisen?
Mielestäni kansalaisuuden saaminen ei ole Suomessa mitenkään järin helppoa. Kaikki maahanmuuttajat eivät saa mitenkään automaattisesti kansalaisuutta koeajan jälkeen. Kansalaisuus on pikemminkin monesti kovan työn ja taiston takana. Mielestäni on väärin, että vuosikausia Suomessa asuneita ihmisiä pakotetaan "kakkosluokan" ihmisiksi, kun heidät jätetään vaille kansalaisuutta.
Kielikoulutus on mielestäni erittäin tärkeä osa maahanmuuttajien kotoutumista. Siitä hyötyvät kaikki, niin maahanmuuttajat, työnantajat kuin muu "kantaväestökin". Toki omalla aktiivisuudella on osansa, mutta ei kielikoulutusta voi jättää sen varaan. Koulutuksen tulee olla subjektiivinen oikeus. Tämä edesauttaa myös sitä, että ei-työmarkkinoilla olevat maahanmuuttajat osallistuvat koulutukseen.
Mielestäni työnantajien vastuu kielikoulutuksesta ei ole mitään hulluutta. Suomessa on jo nyt kova tarve työvoimasta monilla aloilla. Maahanmuuttajissa on todella ammattitaitoista porukkaa, jota ehdottomasti kannattaa palkata. Toki työnantajakin hyötyy siitä, että työntekijä osaa paikallisia kieliä.
Olemme selvästi eri mieltä kotoutumisesta. Ensinnäkään kaikki maahanmuuttajat eivät tee vapaaehtoista valintaa. Monet lähtevät pakolla omasta maastaan. Ja vaikka valinta olisikin vapaaehtoinen, on kullakin ihmisellä oikeus omaan kulttuuriinsa. Eikä suomalainen kulttuuri edes ole mikään monoliitti vaan erilaiset ulkoapäin tulleet vaikutteet ovat aina muokanneet sitä. Uskon, että maahanmuuttajien ja suomalaisten kulttuurien kohtaaminen voi rikastuttaa molempia.
Länsimailla on mielestäni velvollisuus pitää rajansa auki pakolaisille. Pakolaiskiintiöitä pitäisi selvästi nostaa nykyisestä. Tämän lisäksi on melkoisen typerää yrittää sulkea rajansa. Elämme maailmassa, jossa liikkuvuus ja monikulttuurisuus ovat arkipäivää. Tämän vastustaminen on lähinnä tuuleen huutamista.
Virkamiesten kouluttamisesta. Toki se maksaa. Mikäpä ei maksaisi. Koen tämän kuitenkin tärkeäksi asiaksi. Kun maahanmuuttajien määrä lisääntyy, on erittäin tärkeää, että heidän mahdolliset erityistarpeensa osataan huomioida ajoissa. Tämä on loppujen lopuksi edullisempaakin, kuten kaikki ennnaltaehkäisevä työ. Mielestäni on myös jokaisen perusoikeus tulla huomioiduksi sellaisena kuin on.
Koen sekoittavan asumispolitiikan monella tavalla rikkautena. Kyse ei ole vain maahanmuuttajien ja "suomalaisten" sekoittamisesta vaan myös rikkaiden ja köyhien, sairaiden ja terveiden jne. En halua Suomeen usalaista mallia, jossa rikkaat valkoiset suojautuvat aitojen taakse, koska pelkäävät erilaisuutta. Sosiaalisesti ja etnisesti sekoittava asumispolitiikka lisää kaupungin elävyyttä ja viihtyisyyttä.
En näe monikulttuurista koulua minään erityisongelmana. Kunhan asia vain tiedostetaan ja mm. monikieliseen opetukseen panostetaan, ei asiassa ole mielestäni mitään ongelmaa.
En ajattele, että olisi olemassa mitään "monikulttuurisuuskokeilua". Siirtolaisuutta ja ihmisten liikkumista paikasta toiseen on ollut maailman sivu.
Toki riskinä on ranskalainen malli, jossa maahanmuuttajien tyytymättömyys nousee esiin. Tämä voidaan kuitenkin estää kiinnittämällä kotoutumiseen aktiivista huomiota ja kitkemällä rasismia. Näen monikulttuurisuuden niin suurena rikkautena, että olen valmis "ottamaan tämän riskin". Tämän lisäksi näen, että meillä rikkailla mailla on velvollisuutemme maailman köyhiä kohtaan. Kehitysapu on osa tätä velvollisuutta, mutta niin on myös rajojen avaaminen maahanmuuttajien tulla.
Maahanmuuttopolitiikkaa koskevassa kommentissasi olet mielestäni väärässä muutamassa kohdassa (joskin moraalisesti oikealla asialla) ja siksi haluaisin hiukan kritisoida ajatuksiasi:
”Länsimailla on mielestäni velvollisuus pitää rajansa auki pakolaisille. Pakolaiskiintiöitä pitäisi selvästi nostaa nykyisestä.”
Olen samaa mieltä siitä, että länsimailla on velvollisuus pitää huolta huonompiosaisista ja että pakolaiskiintiötä pitäisi periaatteessa nostaa. Näen tässä kuitenkin suuren käytännön ongelman. Kuka tahansa, joka on pakotettu jättämään elämänsä omassa kotimaassaan ja muuttamaan vieraaseen ympäristöön voi äärimmäisen huonosti ja tarvitsisi jo tästä syystä psykologia tai muuta intensiivistä tukea. Lisäksi monia pakolaisia on kidutettu, raiskattu, koitettu murhata, monen perheenjäsenet on murhattu heidän silmiensä edessä jne, eli toisin sanoen siis heidän avun tarpeensa on äärettömän suuri. Traumatisoituneilla pakolaisilla kestää todella kauan pystyä elämään edes jotenkuten normaalia elämää. En usko työn teon tai suomen kielen opiskelun olevan siinä elämän vaiheessa prioriteetti numero yksi. Yhteiskunnalla ei yksinkertaisesti ole varaa auttaa näitä ihmisiä ja panostaa heidän hyvinvointiinsa niin paljon, kuin tarve vaatisi, saatikka sitten ylläpitää heitä sen aikaa, että he kuntoutuvat. Seurauksena on kielitaidottomia, huonosti kuntoutuneita pakolaisia, jotka jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle. On mielestäni toisaalta kyseenalaista raa’asti karsia pakolaisten määrää, toisaalta taas yhtä kyseenalaista on ottaa vastaan suuria määriä pakolaisia, jos näistä ihmisistä ei pystytä pitämään tarpeeksi hyvää huolta. Siksi en ole varma siitä, että pakolaiskiintiöiden nostaminen automaattisesti on hyvä asia.
”En näe monikulttuurista koulua minään erityisongelmana. Kunhan asia vain tiedostetaan ja mm. monikieliseen opetukseen panostetaan, ei asiassa ole mielestäni mitään ongelmaa.”
Periaatteellisella tasolla monikulttuurinen koulu ei tietenkään ole mikään erityisongelma. Oletko kuitenkaan lukenut uutisia siitä, miten monet monikulttuuriset koulut käytännössä toimivat? Kauhuesimerkkejä löytyy mm Ruotsista pelottavan paljon.
Osa syistä johtuu monikulttuurisuudesta itsestään, osa syistä löytyy muualta. Annan pari esimerkkiä: ensinnäkin, monien maahanmuuttajalasten vanhemmat eivät osaa kieltä, ja eivät siten voi auttaa lapsiaan (kaikissa) läksyissä. Lasten jäädessä kotiapua vaille, lisää resursseja tarvitaan lasten auttamiseen. Rahaa ja vapaaehtoistyöntekijöitä ei kuitenkaan monesti löydy niin paljon, kuin heitä tarvittaisiin. Toiseksi, käytännössä esim Ruotsissa monissa monikulttuurisissa kouluissa tavattoman suuri määrä oppilaista on maahanmuuttajia. Lisäksi monissa tällaisissa kouluissa opettajista suuri osa on maahanmuuttajia. Maahanmuuttajaopettajissa ei tietenkään itsessään ole mitään vikaa. Ongelma on kuitenkin seuraavanlainen: koska oppilaiden vanhemmat eivät monesti puhu maan kieltä, koska maahanmuuttajilla on tapana hengata muiden maahanmuuttajien kanssa ja koska edes koulussa he eivät kuule ”korrektia/oikeaoppista” maan kieltä opettajilta ja muilta oppilailta, on heidän kielitaitonsa vaarassa. Tietenkin monet oppivat kieltä sujuvasti ja ns riittävästi, mutta mikäli näiden koulujen oppilaat haaveilevat ammateista, joissa kielitaidolla on suuri merkitys (juristi, valtiotieteilijä, journalisti), on heidän tiensä näiden huonojen lähtökohtien takia unelma-ammattiin todella kivikkoinen. Kolmanneksi, Ruotsissa keskustelu lasten oikeuksista on viimeaikoina käynyt kuumana. Osa ongelmaa on varsinkin muslimiperheistä tulevien lasten jääminen pois koululiikunnasta, seksuaalivalistuksesta ja erilaisilta kouluretkiltä. Yhteiskunnan pitäisi toisaalta pystyä takaamaan kaikille lapsille samanlainen kasvatus, toisaalta taas kunnioittaa vanhempien uskontoa. Mitä näissä tilanteissa pitäisi tehdä? Neljänneksi, kaikki maahanmuuttajat eivät tule hirvittävän hyvin toimeen keskenään, mikä saattaa aiheuttaa koulukiusausta ja radikaaleja, väkivaltaisia riitoja. Todistelin Ruotsissa esim kun Lähi-Idästä kotoisin olevat maahanmuuttajalapset huutelivat toisilleen ”jävla jude” haukkumasanana. Ei kovin kiva kehityssuunta. Eräällä tuttavalla taas oli sukujuuret Israelissa ja hän totesi valehdelleensa muslimikavereilleen tulevansa Espanjasta, koska pelkästi kavereittensa lopettavan kaveeraamisen siihen paikkaan, jos saisivat tietää hänen tulevan Israelista.
”Näen monikulttuurisuuden niin suurena rikkautena, että olen valmis "ottamaan tämän riskin".”
Monikulttuurisuus on tietenkin monessa mielessä rikkaus. Oletko kuitenkaan katsonut ympärillesi ja huomioinut niitä ongelmia, jotka liittyvät nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan? Suurin ongelma on se, että maahanmuuttajien kotoutukseen ei panosteta tarpeeksi. Monet sanovat kannattavansa maahanmuuton lisäämistä, mutta tuntuvat olevan täysin välinpitämättömiä maassa jo olevia maahanmuuttajia ja heidän kotouttamistaan ja ongelmiaan kohtaan. Kotouttaminen ei toimi. Se on fakta. Seurauksena maahanmuuttajat jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle ja syrjäytyvät. Köyhyys ja syrjäytyminen taas poikivat rikollisuutta ja rikollisuustilastot tosiaankin kertovat karua kieltä maahanmuuttajien rikollisuudesta. Nämä tilastot taas lisäävät suomalaisten negatiivista suhtautumista maahanmuuttoon ja tästä syystä tämä kunnallisvaalitulos näyttää siltä, miltä se näyttää. Kaikesta tästä huolimatta päättäjät kannattavat maahanmuuton lisäämistä ja kotouttamispolitiikan säilyttämistä samanlaisena, kuin se on nyt. Minusta tämä on hirvittävän vastuutonta. Koska maahanmuuttajista ei pidetä hyvää huolta, heistä on vaarassa tulla Suomen uusi alaluokka ja köyhälistö. Siksi kehityssuunta on mielestäni katastrofaalinen.
En tiedä, millainen maahanmuuton kannattaja sinä olet. Suosittelisin kuitenkin lämpimästi miettimään tosielämän realiteetteja ja nykyisen maahanmuuttopolitiikan ongelmia. Sen sijaan, että vaadit lisää maahanmuuttoa, kannattaisi ehkä keskittyä parantamaan maassa jo olevien maahanmuuttajien asemaa.
Olen samaa mieltä, että nykyisessä kotoutumispolitiikassa on puutteita. Siksihän puoluekin on nämä teesit tehnyt: haluamme parantaa nykyistä toimintaa. En usko, että yksikään vihreä on sitä mieltä, että otetaan suuria määriä lisää maahanmuuttajia nykyisillä resursseilla. Ei, me haluamme panostaa kotoutumiseen, työllistymiseen, kielikoulutukseen jne.
On totta, että nykyiset määrärahat ovat pieniä ja voi näyttää siltä, että maahanmuuttajien, varsinkin pakolaisten, hyvinvoinnista huolehtiminen olisi liian kallista. Nämä kaikki ovat kuitenkin poliittisia päätöksiä. Loppujen lopuksi kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut päättävät, kuinka paljon rahaa millekin sektorille ohjataan. Minun mielestäni maahanmuuttajien kotoutumisen pitäisi olla paljon nykyistä korkeammalla poliitikkojen prioriteettilistalla.
Näen monikulttuurisuuden niin suurena rikkautena, että olen valmis "ottamaan tämän riskin".
Tahtoisitko avata tätä hieman? Onko tällä rikkaudella mitään muita kuin puhtaasti abstrakteja ominaisuuksia?
Täältä katsoen näyttää siltä, että kaikilla mitattavilla muuttujilla monikulttuuriprojekti on aika heikko viritys, mutta ehkä kerrot kohta lisää?
Mutta kun reaalipolitiikassa ne kotouttamiseen suunnattavat resurssit ovat ja pysyvät rajallisina. On täysin vastuutonta tässä tilanteessa lähteä tuhoamaan suomalaista yhteiskuntaa pelkkien haaveiden pohjalta.
Kertokaa konkreettisesti, miten estetään gettoutumiskehitys. Keinojen täytyy olla aivan pakottavia ja ehdotuksia tähän suuntaan on tullut lähinnä Halla-aholta ja ylipäätään tilanne helpottuu pitämällä maahanmuutto riittävän vähäisenä.
Vihreissä ymmärretään liian suuren maahanmuuttajapitoisuuden aiheuttamat ongelmat, se on hyvä. Kertokaa minulle, miten pitoisuuden kasvu pysäytetään, kun maksimi on saavutettu. Syntyvyys on suurempi, white flight alkaa ja kunta etsii halpoja asuntoja. Tuhoisa yhtälö etenee väistämättä!
Haluaisin tietää miten on mahdollista (ja millä perustein), että Vihreä liitto on niin suurella vimmalla siirtämässä väestöjä alemman kulutustason maista tänne missä ympäristön kuormitus tapahtuu jo nyt niin moninkertaisena verrattuna esimerkiksi moniin Euroopan maihin, että sitten halutaan siirtää tänne lisää väestöä kuluttamaan? Mikä on logiikka? Oman käsitykseni rajoissa, mitä ympäristöteemoihin tulee, nyt pitäisi olla tarkka siitä että 6,5 miljardista yksilöstä koostuva laji joka siis tuhoaa maapalloa jatkuvasti (lopullisesti), ei todellakaan olisi varaa pelleillä näillä asioilla saati että sitten tietoisesti ajetaan ympäristöä alas tälläisellä maahanmuuttopolitiikalla! Ymmärrän kyllä moraalisen käsityksen (illuusion) siitä että maailma pelastuu kunhan vain jaksamme uskoa siihen ynnä muihin loruihin, mutta ihan oikeasti VIHREÄN ajattelun puitteissa kun kuitenkin tulisi säilyttää se maltti ja harkintakyky ja ympäristöteemat läsnä. Toistan vielä: jokainen ihmislajin yksilö, joka asuu tällä öykkärikulutuksen tasolla, on hirvittävä rääkki ekologisesti. Siinä ei paljon energialamput tai demokratian ehdollistama äärimmäisen hidas politiikka pelasta. Nyt puhutaan väestöpoliittisista asioista, ei tyhjästä uskosta tai muista epäolennaisuuksista.
Toinen kysymys: mitä käytännön hyötyä on humanitaarisesta maahanmuutosta a) vastaanottavalle maalle b) alkuperämaalle c) yksilölle?
Ystävällisin terveisin,
Timo Lampila
"Nämä kaikki ovat kuitenkin poliittisia päätöksiä. Loppujen lopuksi kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut päättävät, kuinka paljon rahaa millekin sektorille ohjataan. Minun mielestäni maahanmuuttajien kotoutumisen pitäisi olla paljon nykyistä korkeammalla poliitikkojen prioriteettilistalla."
Haluaisitko myös kertoa, mistä tuo maahanmuuttajien kototuttamiseen tarvittava raha otetaan?
Kansalaisuus ei juuri tipu taivaasta ainakaan Suomessa. Maahanmuutoviraston kotisivusta lukeekin, että:
«Hakemuksen perusteella myönnettävä Suomen kansalaisuus on harkinnanvarainen. Kansalaisuus voidaan myöntää, vaikka kaikki edellytykset eivät täyttyisikään. Toisaalta kansalaisuus voidaan evätä, vaikka laissa säädetyt edellytykset täyttyisivätkin.»
Niinpä tunnen kuinka monta ihmistä, jotka eivät saaneet kansalaisuus edes tilanteessa, missä henkilö oli jokamiehen näkökulmasta selvästi asunut maassa jo ikuisuuden, luonnoltaan kunnon ihminen, työssä käyvä ja hyvinkin oppinut Suomen kielen.
Tämäkö mukaan kutsutaan oikeusvaltioksi?
Kansalaisuus ei ainakaan Suomessa juuri tipu taivaasta. Ulkomaalaisviraston kotisivussa todetaan, että:
«Hakemuksen perusteella myönnettävä Suomen kansalaisuus on harkinnanvarainen. Kansalaisuus voidaan myöntää, vaikka kaikki edellytykset eivät täyttyisikään. Toisaalta kansalaisuus voidaan evätä, vaikka laissa säädetyt edellytykset täyttyisivätkin.»
Niinpä tunnen kuinka monta ihmistä, jotka eivät saaneet Suomen kansalaisuus edes tilanteessa, missä hän on joka miehestä asunut Suomessa jo ikuisuuden, luonneltaan hyvä ihminen, työssä käyvä ja on Suomen kielen hyvinkin oppinut.
Senkin takia kansalaisuuden saaminen on helpottava, todennäköisemmin poistamalla viranomaisilta harkinnanvaraisuus.
Mistä asioista olisit valmis tinkimään, että saataisiin lisää rahaa maahanmuuttajien kotouttamiseen? Terveydenhuolto?
Terve Sini !
Olet valmis "ottamaan riskin", niin antaisitko konkreettisia esimerkkejä maahanmuuton rikastuttavasta vaikutuksesta yhteiskuntaamme ?
Joululomalta on palattu (ja jouluflunssasta toivuttu) takaisin koneen äärelle.
Välillä tuntuu, että maahanmuuttoa kritisoivilla ihmisillä on käsitys jostain "alkuperäisestä suomalaisuudesta", joka maassamme vallitsee ja jonka maahanmuuttajat tuhoaisivat. Näin ei todellakaan ole. Eri kulttuureista ja alueilta tulevat ihmiset ovat aina olleet tekemisissä toistensa kanssa ja vaikuttaneet toisiinsa. Se "suomalaisuus", jonka näemme ympärillämme, on muuttunut aikojen saatossa ja muuttuu koko ajan. Näihin muutoksiin on vaikuttanut koko ajan yhteys muihin alueisiin. Esimerkiksi suomalaisten tavasta juoda kahvia puhutaan paljon, välillä jopa ylpeillen. No, kahvi ei todellakaan kasva Suomessa eikä ole vielä kovin monta sataa vuotta siitä, kun ulkomaalaiset sen Suomeen toivovat. Ei myöskään tarvitse mennä kovin kauas historiaan, kun eri murre- ja kielialueiden erot Suomessa saattoivat olla suuremmat kuin vaikka rannikon ja Ruotsin Suomen-puoleisten osien väliset erot.
Kulttuurien vuorovaikutus on siis paitsi rikastuttavaa, myös väistämätöntä. Itse suoraan sanoen elän paljon mielummin kulttuurissa, joka saa vaikutteita monaalta kuin sellaisessa, joka imee vaikutteensa vain ja ainoastaan muutamasta dominoivasta lähteestä, varsinkin television ja netin välityksellä Yhdysvalloista. Näitähän kanavia pitkin vaikutteita väistämättä tulee, vaikkei yksikään ihminen liikkuisi minnekään.
Maahanmuuton rikastavuudesta. Lähtökohtaisesti kun ihmiset ovat tekemisissä itsestään poikkeavien ihmisten kanssa ja havaitsevat näiden olevan aivan tavallisia ihmisiä, ennakkoluulot vähenevät. Tämä pätee paitsi maahanmuuttajiin myös esimerkiksi homojen tai vammaisten kaltaisiin ennakkoluuloja (valitettavasti) kohtaaviin ryhmiin. Ennakkoluulottomampi yhteiskunta on myös vapaampi ja sallivampi, jolloin siinä on kaikkien helpompi elää. Tuskin meistä kukaan kaipaa ajatusta kaikkea tarkkailevasta, kieltävästä ja moralisoivasta yhteisöstä. Kulttuurien kohdatessa syntyy myös uusia ajatuksia ja käytäntöjä. Vaikka Suomessa on todella paljon hyvää, ei kukaan varmastikaan ajattele yhteiskuntamme olevan valmis ja täydellinen. Ei, parannettavaa löytyy aina. Lisäksi maahanmuuttajat ovat tuoneet mukanaan uusia ruokalajeja, uutta taidetta, uusia pukeutumistyylejä, uusia seurustelutapoja jne. Minä syön mielelläni pizzaa, halaan ystäviäni tai luen japanilaista runoutta. On vaikea nähdä, mitä haittaa nämä kenellekään ovat aiheuttaneet – jos itse pitäytyy mielummin silakkalaatikossa, on se täysin mahdollista.
Raha on ikuinen kysymys. On melko populistista nostaa yksi politiikan sektori erilleen muista taloudesta puhuttaessa. Budjetti on aina kokonaisuus. Yksi selkeä lähde lisärahan saamiseksi on harmaan talouden saaminen kuriin. Vihreät ovat pitäneet teemaa aktiivisesti esillä mutta tarvittaviin toimiin ei ole vielä ryhdytty. Varsinkin Erkki Pulliainen on erikoistunut asiaan. Kansan enemmistö on valmis myös nostamaan veroja, jotta riittävät palvelut voitaisiin turvata. Vaikkei veroja edes nostettaisi, voitaisiin ainakin verojen alennuksista luopua. Viime hallituskausilla kun ne on erityisesti ohjattu suurituloisille. Esimerkiksi varallisuusveron korottaminen ansioverotuksen tasolle toisi lisärahaa ja olisi lisäksi oikeudenmukaista.
Ymmärrän erittäin hyvin Timo Lampilan huolen ympäristöstä. Vihreät eivät kuitenkaan ole vain ympäristöpuolue. Itse en voi ajatella, että ”kuolkoot vain miljoonat ihmiset nälkään, ovatpahan pois tuhoamasta ympäristöä” (tämä oli kärjistys, ei sitaatti). Minulle ihminen on arvokas, asuu hän sitten missä tahansa. Länsimaat ovat suurilta osin aiheuttaneet nykyisen ilmastonmuutoksen. On täysin kohtuutonta vaatia, että heikoimmassa asemassa olevien ihmisten täytyisi kärsiä meidän tekojemme seuraukset. On totta, että nykyinen järjetön usko rajattomaan kasvuun ei voi eikä saa jatkua. Meidän on tehtävä uhrauksia ilmastomme eteen. Noiden uhrausten tulee kuitenkin olla yhteisiä ja kohdistua varsinkin meihin rikkaimpiin, ei köyhiin kehitysmaihin ja niiden asukkaisiin.
Hei taas.
Tiesitkö Sini Terävä, että jos nykyinen väestönkasvu jatkuu Afrikassa niin 900 miljoonan ihmisbiomassa tulee paisumaan 2050 vuoteen mennessä yli kahteen miljardiin? Tiedätkö mitä tämä tarkoittaa käytännössä jo, ei suinkaan vuonna 2050, vaan jo paljon aikaisemmin? Voin kertoa asiantuntijoita lainaten, että tilanne on vakavuudessaan niin laaja, että se tulee olemaan täydellinen katastrofi kaikista näkökulmista katsottuna. Siinä ei paljon toisen ymmärrys ja sympatia enää riitä.
"Heikommassa asemassa olevat ihmiset" joutuvat joka tapauksessa kärsimään "meidän tekojemme seuraukset". Tämä on fakta ja tämä koskee kaikkia maapallon ihmisiä ja koko maapallon luontoa, ekosysteemiä. Tällöin on huonoa logiikkaa, täydellisen kelvotonta politiikkaa kuvitella PARANTAVANSA maailman tilannetta ostamalla itsellensä hyvää omaatuntoa kuvitellessaan, että nyt minä autan kun minä otan tänne muutaman afrikkalaisen perheen tai nyt minä autan kun minä puen villapaidan päälle, ajan polkupyörällä ja syön kasviksia. Ei, ei, ei. Ei pidä kuvitella, että tälläiset moraalikäsityksen tuomat hairahdukset olisivat käytännössä minkään arvoisia. Kaikki joutuvat kuitenkin tekemään niitä uhrauksia, niin kehitysmaat kuin rikkaat länsimaatkin.
On päivän selvää, että enää ei ole varaa niin kauhean paljon miettiä mikä nyt sattuu yksilöstä tuntumaan mukavalta tai ikävältä. Vihreästä politiikasta tulee tehdä tummanvihreää sikäli mikäli jos halua selviytyä ylipäänsä ilmenee.
Sanot että täytyy tehdä uhrauksia. Kysynpä vain, tai kysy itseltäsi, millaisia uhrauksia sinä todella olisit politiikassasi ja päätöksissäsi valmis tekemään? Yhden lapsen politiikkaa? Kieltämään tiettyjen tuotteiden käyttö kokonaan (esim. autot, kodinkoneet, etelänmatkat)? Olisitko valmis pakottamaan ihmiset luopumaan 4-5 astetta sisälämpötilasta? Millaisin keinoin jos ei kurilla ja järjestyksellä = poliisivoimilla?
Huh huh.
Timo
Ei kai kukaan (tai ainakaan kovin moni) maahanmuuttoa sinänsä vastusta vaan sitä, että siitä pitäisi kantaväestön maksaa jotain. Siinä olet oikeassa, että kulttuurien vuorovaikutus ja sekoittuminen on väistämätöntä. Miksi pitäisi panostaa yhteiskunnan rahaa asiaan, joka tulee joka tapauksessa väistämättä tapahtumaan?
Vaikka asiat tapahtuvat väistämättä, se ei automaattisesti tarkoita, että ne tapahtuvat väistämättä hyvin. Vaikka kulttuurien välistä vaikutusta ja ihmisten liikkuvuutta tapahtuu joka tapauksessa, niihin panostaminen (myös rahallinen) lisää sen todennäköisyyttä, että haitat jäävät pieniksi ja kaikki osalliset (niin tulijat kuin lähtijät kuin jäävätkin) hyötyvät.
Tuosta ympäristöteemasta voisin kirjoittaa lähipäivinä erillisen postauksen. Ei ole järin fiksua käydä pitkää keskustelua useita kuukausia vanhan kirjoituksen kommenttiosastolla. =)
Keihin viittaat kun kirjoitat tulijoista, lähtijöistä ja jäävistä? Jos puhutaan Suomen (tai minkä tahansa yksittäisen valtion) maahanmuuttopolitiikasta, niin miten siihen liittyvät lähtijät? Entä keitä ovat jääjät? Ovatko he niitä, jotka jäävät kotimaahansa eivätkä tule Suomeen? Vai tarkoitatko heillä Suomen kantaväestöä?
Jos tarkoitit jälkimmäistä, niin onko Sinulla perusteluja sille väitteelle, että he hyötyvät? Miten he hyötyvät? Onko Sinulla esittää jotain, vaikkapa historiallista, esimerkkiä siitä, että jonkun valtion kantaväestö olisi oleellisesti hyötynyt maahanmuutosta?
Maahanmuutto on aina monensuuntainen ilmiö. Jostain maasta lähdetään, sinne jäädään ja sinne paluumuutetaan. Toiseen maahan tullaan, sieltä lähdetään ja sinne jäädään. Kannattaa muistaa, että myös suomalaisia muuttaa koko ajan muualle. Suomesta oli pari suurta muuttoaaltoa ensin Pohjois-Amerikkaan satakunta vuotta sitten ja sitten Ruotsiin 50-60-luvuilla. Näiden jälkeekin Suomesta on lähdetty. Me emme ole vain maahanmuuton vastaanottajamaa vaan Suomeen sekä paluumuutetaan että Suomesta lähdetään. Tämä tuntuu monesti unohtuvan.
Hyödyistä olen kirjoittanut jo vaikka kuinka paljon. Lisätään tähän sitten vielä työvoima. Vaikka taloudellinen taantuma nyt uhkaakin, työvoiman tarve kasvaa viimeistään seuraavan noususuhdanteen aikana taas työvoimapulaksi. Jos maahanmuuton hyötyjä haluaa miettiä, voi katsoa vaikka "kansojen sulautusuunia", Yhdysvaltoja. Se maa ei olisi ikinä noussut nykyiseen asemaansa ilman maahanmuuttajia mitä erilaisimmista maailmankolkista.
En julkaise enää tähän tekstiin liittyviä kommentteja - ei ole mitään mieltä käydä keskustelua kahden vuoden takaisen blogitekstin kommenttilaatikossa. Jos haluatte keskustella, lukekaa tuoreempia tekstejäni.
Lähetä kommentti
<< Home