Taas on tapahtunut

Ohhoh, päiviä on taas kulunut. Marraskuu on kyllä ehkä vuoden hektisintä aikaa. Ajatellaankohan marraskuun olevan niin synkkä ja ankea, että ihmisille on syytä kerätä mahdollisimman paljon hommaa?

Olen sitten ensi vuonna Vinon puheenjohtaja! Vastaehdokkaita ei tullut, joten minut ja helsinkiläinen Erkki Perälä valittiin yksimielisesti puheenjohtajiksi - Vinollahan on kaksi tasa-arvoista puheenjohtajaa. Hallitukseen ja opiskelijavaltuuskuntaan saatiin myös todella hyvältä vaikuttavia tyyppejä. Eipä tarvitse ainakaan miettiä, miten sitä ensi vuonna iltansa viettäisi. =) Vinon puheenjohtajuushan ei ole samalla tavalla täysipäiväinen luottamustoimi kuin joissain muissa opiskelijajärjestöissä, mutta kyllä se työllistää. Vietän varmaan noin puolet ajasta täällä Turussa ja puolet Helsingissä.

Turussa mennään täyttä vauhtia metsään, tai oikeastaan maan alle. Toriparkkia yritetään juntata läpi vanhassa valtuustossa. Turun Toriparkki Oy:n hallituksen pj Christian Lybeck meni jopa kutsumaan kaavasta tehtäviä lain oikeuttamia valituksia "kiusanteoksi, häiriköinniksi ja demokratian irvikuvaksi". Nyt on kuitenkin mahdollista toimia tätä vastaan ja osallistua adressiin kunnallisen kansanäänestyksen järjestämiseksi toriparkista. Ohjeet adressin allekirjoittamisesta ja allekirjoitusten kerääjäksi ryhtymisestä löytyvät täältä.

Parina viime päivänä olen saanut lukea lehdestä myös eri tavalla surullisia uutisia. Eteläarfikkalaisen Miriam Makeban uutisoitiin kuolleen, samoin suomalaisen Brita Polttilan. Makebaan törmäsin lukion kolmannella. Sittemmin olen silloin tällöin kuunnellut hänen tuotantoaan ja varsinkin ihaillut hänen rohkeuttaan apartheidin vastustajana. Polttila on tullut minulle tutuksi lähinnä Nazim Hikmetin runojen suomentajana ja 60-luvun järjestöaktiivina. Kaksi hienoa naista, joka tapauksessa.