Rouvaspornoa, s'il vous plaît!

Raahasin kirjastosta selkä vääränä kirjoja. Lainasin pari "älykästä" kirjaa - ärsyttävää luokittelua - eli Duras'n Rakastajan ja Pohjoiskiinalaisen rakastajan sekä Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan. Varsinaisesti halusin kuitenkin jotain kevyttä. Sellaista, joka on kiinnostavaa, muttei vaadi juuri ajattelua. Historialliset romaanit on aika hyvä vaihtoehto=).

Lainasin mm. Golonin Angelikan. En ole sarjaa lukenut, mutta päätin huvittaa itseäni kokeilemalla. Samalla en voi olla ajattelematta Kaari Utrion pitämää esitelmää polhissan studia generaliassa. Utrio kertoi uransa alkuajoista, jolloin mm. Angelika-sarja toimi innoittajana. Kaikki eivät tästä pitäneet. Historialliset romaanit naispäähenkilöineen olivat liikaa joillekin kriitikoille. Niitä haukuttiin mm. rouvaspornoksi. Mieletön sana. Kenellekään ei ole tainnut tulla mieleen kutsua vaikka meritaisteluromaaneja herraspornoksi. Samastahan siinä on kyse.

Itselleni Utrioilla on ollut merkitystä. Niitä on ollut paitsi mukava lukea, on niistä myös oppinut. Utriolla kuitenkin on historian tutkinto. Lisäksi uskon, että eivät ne täysin vailla roolia ole olleet feminismissänikään. Kun vuosikausia lukee kirjoja, joissa nainen on aktiivinen toimija mitä moninaisimmissa ympäristöissä - no, olette toki lukeneet ajatuksiani=).