Kuka vastaa, kun Suomelle soittaa?
Georgian sota ja EU:n yritykset muodostaa yhteinen kanta ovat taas näyttäneet Suomen ulkopolitiikan hämäryyden. ETYJin pj ei pääse EU:n huippukokoukseen, koska sekä pääministerin että presidentin pitää osallistua. Miksi kummassa? Suomessa ollaan ilmeisesti edelleen hyvin vahvasti kiinni Kekkosen ajoissa, kun ulkopolitiikkaa ei ole siirretty pois presidentiltä. Oletuksena lienee, että vain vahva yksittäinen toimija voi kunnolla hanskata ulkopolitiikan.
Eipä siinä kai sitten mitään, jos haluaa elää vanhassa maailmassa. Nykyinen malli on vain tämän ajatusmaailman melko täydellinen romuttamo. Ei varmasti pääse syntymään yksittäistä ulkopolitiikan johtohahmoa, kun kukaan ei oikein tiedä, kuka vastaa ja mistä.
posted by Sini Terävä @ 14:10
5 Comments:
Kekkosen ajan ulko- ja sisäpolitiikkaa voi arvostella monestakin perustellusta syystä. Mutta silloin ainakin tiedettiin kuka ulkopolitiikkaa johtaa. Pää- ja ulkoministerit sivuutettiin täysin. Urkki hoiti asiat suoraan UM:n virkamiesten kanssa. Itänaapurin kanssa neuvotellessa ei ollut edes läsnä toisia suomalaisia, tulkkikin oli vastapuolelta.
Kannattaa havaita, että ETYJin pj ei pääse kokoukseen, koska ETYJin pj ei ole saanut siihen kutsua, vaikka kutsu yritettiinkin saada. Pjnä toimiva Suomen ulkoministeri olisi voinut päästä paikalle Suomen ulkoministerinä, osana Suomen delegaatiota.
Se, että ETYJin pj ei pääse EU:n huippariin ei oikein asetu Suomen ulkopoliittisen päätöksenteon ongelmaksi. Presidentiltä pitäisi viedä käytännössä kaikki valtaoikeudet, mutta ei se ETYJin pjn osallistumiseen liity.
Sinänsä ETYJin puheenjohtajan pääsy liittyy Suomen ulkopoliittiseen päätöksentekoon, että ETYJin pj on aina puheenjohtajamaan ulkoministeri. EU:n huippukokouksiin osallistuu yleensä EU-maista joko pääministeri ja ulkoministeri tai harvemmin presidentti ja ulkoministeri (riippuen siis maan hallintomallista). Lähtökohtainen oletus on siis varmasti, että ETYJin pj on mukana maansa delegaatiossa eikä siksi tarvetta erilliselle kutsulle ole.
"Lähtökohtainen oletus on siis varmasti, että ETYJin pj on mukana maansa delegaatiossa eikä siksi tarvetta erilliselle kutsulle ole."
Tämä olisi aivan totta, jos ETYJin puheenjohtajana voisi toimia vain EU-maan ulkoministeri. Näin ei vain taida olla.
ETYJ on kuitenkin selvästi EUsta erillinen organisaatio, jonka yhteys unioniin ei voi olla sen varassa, että sen puheenjohtajana toimii unionimaan ulkoministeri. Jos näin on, olemme ongelmissa jo 2010, kun ETYJin puheenjohtajuus on Kazakhstanissa.
ETYJin pjn osallistumisen kannalta keskeistä ongelmaa unionin ja ETYJin suhteesta ei voida ratkaista unionimaan sisäisellä työnjaolla presidentin, pääministerin ja ulkoministerin kesken. Tästä syystä kyse ei ole Suomen ulkopoliittisen päätöksenteon ongelmasta.
Tarja Halonen on tehnyt viime aikoina palveluksen parlamentarismille toiminnallaan kansliapäällikön nimityksessä ja EU-huipparissa. Sinänsä nämä tämän vuoden hölmöydet voivat jatkossa koitua siunaukseksi.
Eiköhän perustuslaki uusita tämän jälkeen siten, että pressalta viedään nimitysvaltaa pois ja ulkopolitiikan johdosta vastaa yksi valtioneuvosto.
Lähetä kommentti
<< Home