Tasa-arvovaalit!
Näiden kanssa sitä on kesä puurrettu. On suunniteltu, hoidettu tarjouspyyntöjä, kirjoitettu tekstejä, muokattu, kommentoitu, kirjoitettu lisää. Nyt on aika tyytyväinen olo.
Tiedote
Vapaa julkaistavaksi heti
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) avaa perjantaina klo 12 kunnallisvaalisivunsa www.tasa-arvovaalit.fi. Sivut ovat laaja paketti niin ehdokkaille kuin äänestäjillekin suunnattua tasa-arvotietoa.
”Voimme kaikki omalta osaltamme tehdä näistä vaaleista tasa-arvoisemmat kuin koskaan”, linjaa sivujen suojelija tasa-arvoasioista vastaava ministeri Stefan Wallin. ” Meidän valtuutettumme ja virkamiehemme kunnissa tekevät tärkeitä päätöksiä, jotka vaikuttavat meidän kaikkien arkipäivään: ketkä istuvat johtopaikoilla, kuka saa pelata jääkiekkoa ja milloin, ovatko kulkureittimme turvallisia ja valaistuja ympäri vuorokauden, saavatko kaikki perheemme jäsenet tukea, ja kohdellaanko kunnan työntekijöitä tasa-arvoisesti niin palkkauksen kuin työtehtävienkin suhteen”, Wallin selittää tasa-arvon merkitystä kunnissa.
TANE haluaa nostaa kunnallisvaalikampanjassaan esille tasa-arvon monet ulottuvuudet. Kaikilla kunnan sektoreilla tehdään tasa-arvoon vaikuttavia päätöksiä. Tasa-arvo tulee valtavirtaistaa osaksi kaikkea kunnan päätöksentekoa. Kun päätöksiä tehtäessä otetaan huomioon päätöksen vaikutukset naisiin ja miehiin, palvellaan kaikkien etua.
"Tasa-arvon edistäminen hyödyttää niin naisia kuin miehiäkin, eikä tasa-arvo ole keneltäkään pois. Haluamme kannustaa ottamaan kuntavaaleissa esiin tasa-arvon silmälasit, joiden läpi katsoessa paljastuu, missä tilanteissa naisia ja miehiä kohdellaan eriarvoisesti. Kunnilla on oikeasti valtaa tarttua epäkohtiin ja parantaa ihmisten arkea", muistuttaa tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Heidi Hautala.
Tasa-arvovaalit.fi-sivuilla esitellään, mitä yksittäinen poliitikko tai kuntalainen voi tehdä tasa-arvon edistämiseksi. Sivuille on mm. koottu paketti kunnan päätösten tasa-arvovaikutuksista eri toimialoilla. Sivuilla on tietoa myös eurooppalaisesta paikallis- ja aluehallinnon naisten ja miesten välisestä tasa-arvon peruskirjasta sekä valmis aloitepohja peruskirjan hyväksymiseksi kunnissa. Sivuilla esitellään lisäksi tasa-arvotilastoja, tasa-arvolain vaikutuksia kuntiin sekä yleistä tietoutta tasa-arvon tärkeydestä. Sivuilla ilmestyy joka viikko vaaleihin asti ajankohtaisen poliitikon kolumni. Kampanjassa lähetetään myös viikoittain tasa-arvon vaaliviestejä, joissa käsitellään eri teemoja tasa-arvon kannalta. Tämän viikon vaaliviesti käsittelee liikuntaa.
Kampanja toteutetaan yhteistyössä NYTKIS – Naisjärjestöt yhteistyössä ry:n, Naisjärjestöjen Keskusliiton sekä neuvottelukunnassa edustettujen puolueiden naisjärjestöjen kanssa.
posted by Sini Terävä @ 15:16
4 Comments:
Kiitos sinulle, Sini, että nostit esille näin tärkeän asian. Tasa-arvo on tärkeä asia, vaikkakin se uutisoidaan lähinnä naisten syrjintään liittyen. Valitettavasti muut marginaalit jäävät helposti pimentoon. Toivotaan, että tämäkin keskustelu tuo ne esille.
Hei...
kirjoitat olleesi mukana www.tasa-arvovaalit.fi:n puuharyhmässä. Pistin sivuilta löytyneestä "Tane & co:sta" palautetta sivuston palauteosoitteeseen, mutta ajattelin, että koska olet ollut sivustoja kasaamassa saatat olla palautteesta kiinnostunut, joten pistän sen tähän tasa-arvovaaleja koskevan bloggauksesi kommentteihin (pistän parissa osassa, koska ei mahdu yhteen):
Haluaisin antaa asiallista, mutta äärimmäisen kriittistä palautetta www.tasa-arvovaalit.fi – sivustolla olevasta ”Tane & co”- nimisestä pamfletista.
Mielestäni pamfletin idea on sekä hauska että ajatuksia herättävä. Hyvin yksinkertaisella, pelkistetyllä tavalla se haastaa ennakkoluuloja ja opettaa ajattelemaan asioita erilaisista näkökulmista. Pamfletti ei sisällä paljon tekstiä, joten sen lukeminen ei vie aikaa ja kuka tahansa jaksaa kahlata sen läpi. Silti se sisältää paljon asiaa ja on siis tietoiskuna todella tehokas. Henkilökohtaisesti pidän erityisesti siitä, miten kuvailtujen henkilöiden arki nivoutuu yhteen ja antaa lukijalle ymmärryksen siitä, miten yhteiskunta on osiensa summa. Pamfletti onnistuu myös tuomaan esille yhteiskunnan eri tasa-arvo-ongelmia monipuolisesti ja kiinnittää ansiokkaasti huomiota usean eri ryhmän tasa-arvoon. Monilta osin siis pidän pamflettia kerrassaan mainiona.
Pidän kuitenkin suurena ongelmana pamfletin paikoitellen epätasa-arvoista kerrontaa. Siinä missä pamfletti haastaa todella monta ennakkoluuloa ja tuttua ajatusmallia, se ei vaivaudu problematisoimaan ”kantasuomalaisten” miesten asemaa yhteiskunnassa, vaan esittää ”kantasuomalaisen” miehen ”kantasuomalaisia” miehiä koskevia stereotypioita läheisesti myötäillen. Saankin sen käsityksen, että pamfletin tekijät olettavat, että suomalainen heteroseksuaalinen mies on normi ja siksi automaattisesti tasa-arvoinen, kun taas kaikki tästä normista poikkeavat ovat automaattisesti epätasa-arvoisia. Tämä ideologia taustalla pamfletti näyttää keskittyvän kysymykseen siitä, miten eri normista poikkeavat vähemmistöt pystyisivät saavuttamaan ”kantasuomalaisen” heteroseksuaalisen miehen aseman. Tämä lähestymistapa tasa-arvoon on mielestäni jo itsessään väärä ja epätasa-arvoinen.
Koska pamfletin tekijät olettavat ”kantasuomalaisten” miesten olevan tasa-arvoisia, se ei myöskään puutu niihin tasa-arvo-ongelmiin, joita nämä miehet kohtaavat elämässään. Päinvastoin, pamfletin kerronnassa ”kantasuomalaisia” miehiä syyllistetään muiden ongelmista.
Koska esitän pamfletista negatiivista kritiikkiä, haluan perustella väittämäni perusteellisesti:
Tarinan naiset kuvataan poikkeuksetta positiivisessa tai neutraalissa sävyssä: Johanna on tasa-arvotietoinen työstään pitävä kirjastonhoitaja, Kaisa on niin ikään työstään pitävä nainen joka on nainut maahanmuuttajan, Liisa on kulturelli toimittaja joka ennakkoluulottomasti asuu naisen kanssa, Saija on aktiivinen nuori nainen joka harrastaa jääkiekkoa, Susanna on pitkiä työpäiviä tekevä ahkera talouspäällikkö, Terttu taas on sympaattinen eläkkeellä oleva kotiäiti. Myös tarinan vähemmistömiehet kuvataan poikkeuksetta positiiviseen sävyyn: Hassan on arjen ahkera sankari (opiskellut suomen kielen ja lähihoitajaksi), tasa-arvoinen (ottaa hoitaakseen äidin harteille useasti sälytetyn askareen eli lasten kanssa lääkärissä käynnin) ja ystävällinen (auttaa Terttua). Jouni, joka tarinoissa edustaa liikuntarajoitteisten vähemmistöä kuvataan myös positiivisessa valossa. Hän on älykäs (opiskelee oikeustiedettä) ja vastuullinen (toimii aktiivina ympäristöjärjestössä) ja yhteiskunta-aktiivinen (tekee kunnanvaltuustolle aloitteen).
Siinä missä tarinan naiset ja miespuoliset vähemmistöjen edustajat kuvataan positiiviseen sävyyn, muut tarinan miehet on lähes poikkeuksetta kuvattu negatiiviseen sävyyn, sekä tasa-arvo-ongelmia aiheuttaviksi, ei niistä kärsiviksi. Ainoa poikkeus tästä säännöstä on Pekan tarina, jossa Pekka kuvataan tasa-arvoisena miehenä, joka lomautuksen takia alkaa hoitaa perheen toista lastaa kotona. Pekan hyviin puoliin kuuluu myös se, että hän on saanut vaimonsa innostumaan urheilemisesta. Toisaalta huomautetaan, että silloin kun Pekka ei ollut lomautettu, oli hänen puolisonsa Helena kotona hoitamassa lasta, koska Pekan tulot olivat suuremmat. Toisin sanoen, myös Pekan tarinaan sisältyy tippa kritiikkiä suomalaista miestä kohtaan.
Esimerkkejä ”kantasuomalaisia” miehiä koskevan kerronnan epätasa-arvoisuudesta ja stereotyyppisyydestä ei ole vaikea löytää. Johanna esimerkiksi kysyy esiMIEHELTÄän tasa-arvosuunnitelmasta. Toki ”esimies” voi viitata sekä naiseen että mieheen, mutta sana ”esimies” on myös ruotsiksi käännetty maskuliiniseen muotoon (eikä niihin sukupuolineutraaleihin muotoihin, jotka tässä tilanteessa mielestäni olisivat jopa luontevampia). Susannan ammattinimikkeenä taas on sukupuolineutraali ”päällikkö”. Mielestäni Johannan tarinassa halutaan antaa kuva siitä, että kyseessä todellakin on mies, muuten en pysty käsittämään miksi tasa-arvokeskustelussa tieten tahtoen valitaan käyttää sukupuolisidonnaista termiä. Tästä miehestä tehdään lisäksi tavattoman sovinistinen, koska hän ei ainoastaan kerro Johannalle, että sukupuolisuunnitelmaa ei ole, vaan jopa naurahtaa asialle.
Samanlaiset kuvaukset ja negatiiviset suorat tai epäsuorat vihjaukset toteutuvat muistakin suomalaisista miehistä kerrottaessa. Kaisasta kertovassa tarinassa päivitellään sitä, että Kaisalla on kolme lasta (yksi lapsi entisestä avioliitosta), joiden tarpeet vievät pohjattomasti rahaa. Kaisan ex-mies on insinööri, joka on opiskellut yhtä kauan kuin Kaisa ja he ovat valmistuneet samana vuonna. ”Kaisa ei ymmärrä, miksi hän on aina tienannut ex-miestään vähemmän, vaikka hänelläkin on pitkä koulutus ja työura.” Toisin sanoen: annetaan ymmärtää, että Kaisa on joutunut ottamaan vastuulleen lapsen entisestä avioliitosta, mikä puolestaan implikoi, että Kaisan ex-mies ei ole halunnut kantaa vastuuta yhteisestä lapsesta. Rahaongelmiin viittaamisella annetaan lukijan ymmärtää, että Kaisalla ei ole helppoa. Tarinan suomalainen mies on insinööri, jota syyllistetään, koska hän saa korkeampaa palkkaa kuin Kaisa, vaikka heidän koulutuksensa on yhtä pitkä.
Matista puolestaan kerrotaan, että lääkäri on neuvonut häntä harrastamaan liikuntaa korkean kolesterolin takia, mutta Matti ei ”viitsi” mennä kunnan liikuntaryhmiin, koska ei ”jaksa” tanssia musiikin rytmissä, mutta samalla Matista ”olisi noloa mennä naisten kanssa samaan ryhmään”. Matin kohdalla siis maalataan stereotyppinen kuva suomalaisesta miehestä, joka ei viitsi mennä jumppaan. Matti tuntuu myös olevan hiukan junttimaskuliininen/ennakkoluuloinen, koska hänen mielestään olisi noloa mennä naisten kanssa samaan ryhmään.
Saijasta saamme kuulla, että hänen jääkiekkoharjoituksensa ovat aina ”myöhään illalla, koska POIKIEN jääkiekkoseuroille on annettu aiemmat harjoitusajat jäähallissa”. Saijasta tiedämme myös, että häntä ei huvita aina jäädä nuokkarille, koska ”vieraita POIKIA on kerääntynyt oleskelutilan biljardipöydän ääreen.”
Susannasta tiedämme, että hän on ”eronnut MIESystävästään, mutta tämä on erosta lähtien soitellut Susannalle ja uhkaillut häntä”, mikä on johtanut Susannan uupumiseen.
Tane ei edusta suomalaisia miehiä, vaan toisen polven maahanmuuttajalasta, jota kiusataan koulussa. Kiusaajina ovat ”isommat POJAT”. Saamme tietää, että ”Tanella ei ole koulussa montaa ystävää, mutta välitunneilla hän leikkii samalla luokalla olevan Katin kanssa”, jonka kanssa he myös yhdessä kulkevat koulusta kotiin ja kotimatkan aikana tulevat nälvityksi näiden isompien poikien taholta. Tässäkin tarinassa suomalaiset miehet/pojat ovat pelkästään pahiksia. Tanen ainoa kaverikin on – ei luokalla oleva mukava poika- vaan tyttö.
Suurimmassa osassa tarinoista mies on siis pahis ja nainen hyvis. Ihmettelen suuresti, miksi tasa-arvoa ajava pamfletti, joka muuten haastaa ennakkoluulot niin hienosti on niin räikeästi epätasa-arvoinen ja ”kantasuomalaisia” miehiä ennakkoluuloisesti ja stereotyyppisesti kohteleva. Yhdessäkään tarinassa ei nosteta esille niitä tasa-arvokysymyksiä, jotka koskevat ”kantasuomalaisia” miehiä (esim huoltajuuskiistoissa esiintyvä epätasa-arvo). Yhdessäkään kirjoituksessa ei myöskään problematisoida naisten toimia (esim naisten harjoittama parisuhdeväkivalta tai äitien taholta pahoinpidellyt tai seksuaalisesti hyväksikäytetyt lapset). Haluaisin nähdä esimerkiksi tarinan opiskelija-Mikosta, jonka mielenterveys on raunioilla avovaimon väkivaltaisuuden takia. Mikko ei kuitenkaan uskalla hakea apua, koska pelkää ettei kukaan ottaisi häntä tosissaan ja kaveritkin vaan nauraisivat. Tai miten olisi tarina Venäjältä tulevasta Irinasta, jota yläasteella muut tytöt huorittelevat ja haukkuvat ryssäksi, mutta joka saa kaverikseen suomalaisen Tuukan? Tai ehkäpä tarina Tomista, joka haluaa sairaanhoitajaksi, mutta jonka uravalinnalle lukion opo hymähtää ja kysyy, että eikö joku vähän miehekkäämpi ala olisi Tomille sopivampi?
Tietenkin on selvää, että yhteiskunnassa esiintyvästä epätasa-arvosta on olemassa lukemattomia esimerkkejä, eikä kaikkia näitä voida ottaa esille yhteen pamflettiin. On kuitenkin lähestulkoon naurettavaa puhua tasa-arvosta pamfletissa, jossa yhden suurimman väestöryhmän tasa-arvo-ongelmat lakaistaan maton alle. Varsinkin ”kantasuomalaiset” miespuoliset lukijat ovat vaarassa nähdä koko kertomuksen radikaalina propagandana, jonka tarkoituksena on leimata ”suomalainen mies” kaiken pahan aluksi ja juureksi. Toivon, että pamfletin tekijät ajattelevat uudelleen pamfletin kerrontaa ja muokkaavat sitä ihan oikeasti tasa-arvoiseksi -todellinen tasa-arvo kun on kaikkien etu, mutta tasa-arvoa ei pystytä edistämään epätasa-arvoisella pamfletilla.
Lähetä kommentti
<< Home