On se talouden kiertokulku niin mukavaa

Menin kouluun vuonna 1991. Olen siis saanut käydä koko oppivelvollisuuteni joko lama-aikana tai sen jälkeisessä säästämiseen tottuneessa ajassa. Pääsin yliopistoon suoraan lukiosta enkä ole ollut opiskeluaikoinani missään vaiheessa kesätöitä pitempiä pätkiä töissä. Kun taloudessa on mennyt paremmin, minä ja ikäiseni olemme opiskelleet ja eläneet opintotuella, johon talouden muutoksilla ei ole mitään vaikutuksia - yhtä matala se on hyvinä kuin huonoinakin aikoina.

Nyt alamme vähitellen valmistua (okei, mulla siihen menee vielä jokunen hetki). Ja mitäs tapahtuu: tulee taas lama. Me lama-ajan lapset tulemme työmarkkinoille aikana, jolloin taloudella menee huonosti eikä uusia työpaikkoja ole joka oksalla. Kuinka moni meistä valmistuu suoraan kortistoon? Saammeko edes niitä pätkätöitä, joita olemme pelänneet mutta joiden saatavuuteen olemme luottaneet? Jos lama kestää pitkään, saattaa käydä niin, että jälkeemme valmistuu yksi ikäpolvi, joka menee ohitsemme, kun taloudellinen tilanne alkaa taas parantua.

Vuosi 1984 oli hieno vuosi syntyä - paitsi ehkä taloudellisen kehityksen kannalta.