Sini Terävä

Huolta, haaveita ja häivähdyksiä elämästä. Myös ihanteita, maailmaparannusta ja muuta arvelluttavaa.

24.2.09

Ehkä jotain hyvääkin. Ehkä.

Kuluneina viikkoina on ollut melko ankeaa hallitusyhteistyössä. Lex Nokia - toivoton tapaus, jota perustellaan vielä typerämmin viestintäministerin toimesta. Tilannetta ei varsinaisesti helpota se, että Katainen ei omien sanojensa mukaan ollut ainakaan vähän aikaa sitten perehtynyt lakiesitykseen. Kukapa niihin lakeihin perehtyisikään. Ihan turhaa moinen, varsinkin jos sattuu olemaan suuren puolueen puheenjohtaja.

Yliopistolaki ei sekään sydäntä lämmitä. En kiistä sitä, etteikö yliopistoissa olisi parannettavaa. Liian usein lain vastustajat kaivautuvat nykytilanteen poteroihin ja vastustavat kaikkia uudistuksia. Ongelmallinen nykytilanne, jossa esim. rehtori sekä johtaa päätöstenteon valmistelua että korkeinta päättävää elintä, ei kuitenkaan oikeuta huonojen päätösten tekoa. Yliopistolaki heikentää demokraattisuutta yliopistolla ja murtaa maksuttomuuden periaatetta.

Yliopistolaki ei kaadu viime hetkien mielenosoituksilla mutta on melko ylimielistä parjata opiskelijoita liian myöhäisestä heräämisestä. Opiskelijajärjestöt tekivät lakivaikuttamista järjestelmällisesti viime vuonna (ViNO mm. valmisteli vuoden aikana linjapaperin ja lähetti viisi omaa tai yhteiskannaria aiheesta). "Suuret massat" taas yleensä heräävät asioiden tullessa ajankohtaiseksi. Eipä niitä tilanteita, joissa suuret mielenosoitukset saadaan liikkeelle lakien ollessa suunnitteluasteella, kovin paljoa taida olla. Ministerit voivat tässä jopa mennä itseensä: jos valmistelemaani lakiin herätään liian myöhään, onko vika kansassa vai kenties valmistelijassa, joka ei ole tiedottanut kunnolla?

SATA-komiteastakaan ei ole saatu sitä, mitä toivottiin. Joitain hyviä kirjauksia komitean raportissa oli (pienimpien etuuksien sitominen indeksiin ja säännölliset riittävyystarkastelut, toimeentulotuen siirtäminen Kelaan, takuueläke jne.) mutta niistäkin osa vesitettiin työmarkkinaosapuolten sosiaalitupossa, mistä lisää Vinon kannarissa.

Hallituksen puoliväliriihi suoraan sanottuna pelotti etukäteen. Jos uutisointi riihestä oli kuitenkin, että pyritään mahdollistamaan täyspäiväinen opiskelu mm. vähentämällä keskeyttämisiä ja uudistamalla pääsykoejärjestelmää, ei ehkä olla menossa ihan metsään. Jos panostus todella olisi kunnolliseen opintojen ohjaukseen ja riittävään opintotukeen, voitaisiin tavoite jopa saavuttaakin. Ainakin vielä Virkkunen on puhunut kauniisti täysipäiväisen opiskelun mahdollistavasta opintotuesta. Jos ääni ei vaihdu kellossa ja uudistusesitys pidä sisällään keppejä (lainapainotteisuutta, vähemmän tukikuukausia tms.), saatetaan ehkä saada jotain hyvääkin tähän epätoivon alhoon. Ehkä.

5 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Ehkä.

"Täysipäiväisen opiskelun mahdollistava opintotuki" olisi totta tosiaan hieno juttu, sitä odotellessa.

Sen verran tässä on kuitenkin oppinut jargonia tulkitsemaan, että tietää "päätoimiseen opiskeluun kannustavan opintotuen" olevan aika lailla eri asian kuin sen mahdollistavan.

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2009/02/virkkunen_politiikkariihi.html?lang=fi

Mutta toinen asia. Miksi toimeentulotuki pitäisi siirtää Kelaan? En ole naulannut kantaani tässä asiassa suuntaan tai toiseen, mutta kovin hyviä perusteluja siirron puolesta en ole kuullut.

SATA-komitean raportista:
"Toimeentulon järjestäminen ei sellaisenaan ole riittävä keino köyhyyden ja syrjäytymisen estämiseksi. Sen ohella tai sen
vaihtoehtona on huolehdittava ihmisen mahdollisuuksista selviytyä työelämässä ja
säilyttää toimintakykynsä sellaisena, että itsenäinen elämä on mahdollisimman pitkälle
mahdollista."

Toteutuisiko tämä, mikäli yhteys rahansiirron ja sosiaalityön välillä katkaistaisiin? Onko niin, että Kelan virkailija tekee toimeentulotukiasiakkaan kanssa suunnitelmat jatkosta? Mikäli suunnitelmat edelleen tehtäisiin sosiaalitoimistossa, miksi asiakas menisi sinne, koska rahan kuitenkin saa Kelasta?

Kysyn vain.

Btw. Olli Kankaan erinomainen kirjoitus toimeentulon siirtoon liittyvästä retoriikasta ja sen vaikutuksesta mielipiteisiin:

http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:1:2009-02-24,104:140:595337,1:0:0:0:0:0:

25.2.09  
Blogger Samuli Lintula said...

Samat fiilikset tosta Virkkusen pohdiskelusta. Hän puhuu ihan kauniisti mutta ympäripyöresti. Eniten arvelluttaa puhe siitä, että opintotuen kehittämistä pohtimaan asetetaan työryhmä - työryhmistähän saa ulos juuri sitä, mitä haluaa ja sitten ministeri voi vedota "puolueettomaan" selvitykseen.

26.2.09  
Blogger Sini Terävä said...

Juu, jännä nähdä, mitä sieltä tulee. Opintotukihan ei edes ole Virkkusen takana vaan Wallinin. Täytyypi toivoa, että opiskelijajärjestöt saavat hyvän edustuksen työryhmään. Tuskin sieltä mitään taivaat avaavaa tulee mutta jos tulisi edes jotain kohtuullista.

Toimeentulotuki pitäisi siirtää Kelaan, jotta vähennettäisiin byrokratiaa ja edistettäisiin yhden luukun -periaatetta. Kun eri etuuksia saisi samalta luukulta, olisi asiointi selvästi helpompaa. Nyt toimeentulotukea jätetään hakematta, kun sen hakeminen koetaan hankalaksi tai ei edes tiedetä olevansa tukeen oikeutettuja (monesti siirtoa vastustetaan sillä, että se tulisi liian kalliiksi, kun ihmiset tajuaisivat olevansa oikeutettuja tukeen, mikä on suunnilleen huonoin mahdollinen argumentti). Samalla vapautettaisiin sosiaalityöntekijöiden aikaa todelliseen sosiaalityön tekemiseen, asiakkaiden neuvomiseen jne.

26.2.09  
Anonymous Anonyymi said...

Vai niin. Nuo perustelut ovat niitä, jotka olen jo kuullut. Ei sillään eikä millään. Muutama kysymys vielä:

1) Siirrettäisiinkö Kelalle myös harkinnanvarainen toimeentulotuki? Kelan virkailija harkitsisi vuokrarästit yms. Tämä olisi loogista, koska nimenomaan harkinnanvarainen työllistää sosiaalityöntekijöitä; perusosat hoidetaan etuuskäsittelyssä.

Olisiko tämä sellaista työtä, mihin ei tarvita sosiaalityöntekijän ammattitaitoa? Toisaalta jos harkinnanvaraista ei siirrettäisi, niin resursseja "oikeaan" sosiaalityöhön ei vapautuisi kuitenkaan.

2) Jos sosiaalityöntekijä ei tapaa asiakasta toimeentulotuen hakemisen yhteydessä, niin eikö ole vaarana, että tarvetta muuhun kuin taloudelliseen tukeen ei havaita? Harkitseeko Kelan virkailija esim lastensuojelun tai päihdehuollon tarpeen tapauskohtaisesti?

3) Olisiko toimeentulotuen edellytyksenä edelleen voimassaoleva asiakassuunnitelma? Jos kyllä, niin asiakas joutuu edelleen käymään kahdella luukulla (paitsi jos Kelassa tehdään myös asiakassuunnitelma -> Kelasta tulee sosiaalitoimisto). Jos ei, niin miksi ihmeessä asiakkaat enää kävisivät tapaamassa sosiaalityöntekijää?

Tiedän, että aika moni on sitä mieltä, että ihmiset ovat aivan onnellisia kunhan rahaa saa hengittämisestä, mutta minusta se on vähän kirkasotsaista.

27.2.09  
Blogger Sini Terävä said...

Myönnän nyt ihan suosiolla tähän alkuun, että sä olet meistä se sosiaalipolitiikan opiskelija, ettei tarvitse enää todistella tietämystäsi. =) En ole perehtynyt hakuprosessien kaikkiin kiemuroihin, joten en lähde suoraan esittämään mielipiteitä yksityiskohtiin.

Jommalla kummalla meistä taitaa olla liian ruusuinen kuva sosiaalitoimistojen tilanteesta. Valitettavasti oma käsitykseni on, ettei sosiaalityöntekijöillä ole nytkään riittävästi aikaa perehtyä asiakkaiden todelliseen tilanteeseen. Tuntuisi loogiselta, että jos nykyistä työmäärää vähentäisi, aikaa asiakaskontakteille tulisi lisää. Ehkä tämä sitten on liian positiivinen oletus.

Oma kantani on se, että tukijärjestelmää pitäisi kehittää siihen suuntaan, että loppujen lopuksi ihmisen tarvitsisi asioida vain yhdellä luukulla. Luontevinta olisi, että se luukku olisi Kelan, mutta voisi asian varmasti toisinkin hoitaa. Joka tapauksessa paperien ja tietojen pitäisi liikkua eikä ihmisten juosta siellä sun täällä täyttämässä erinäisiä lippuslappusia.

Ja kyllä, kannatan perustuloa. Voi sitä sitten kutsua vaikka hengittämistuloksi, jos tahtoo.

4.3.09  

Lähetä kommentti

<< Home