Paikkamuisti

Minulla on melkoisen kehno suuntavaisto. Kulkiessani jonkun kanssa uudessa paikassa en välttämättä lainkaan kiinnitä huomiota siihen, mitä kautta kuljen ja miten asiat suhteutuvat toisiinsa. Välillä - aika usein jopa - joudun ihan tutuissakin kaupungeissa miettimään, minkä kadun varrella mikäkin paikka nyt olikaan tai mitä kautta minnekin kannattaa mennä (enkä varmasti aina valitse sitä fiksuinta reittiä).

Paikat sen sijaan muistan hyvin. En välttämättä tiedä yhtään missä olen mutta kun näen tutun paikan, muistan olleeni siellä. Kun mietin, missä jokin sijaitsee, en monestikaan muista reittiä mutta tunnistan kyllä kohteen, jos sen joskus löydän. Paikkoihin liittyy myös vahvoja muistoja. Erityisasia on paikat, joissa on tapahtunut jotain merkittävää. Näiden lisäksi mieleen jäävät täysin tavalliset paikat, jossa on tehnyt tai nähnyt jotain. Monesti saatan jopa odottaa, että samainen asia toistuu samassa paikassa, vaikka tiedän sen olevan epätodennäköistä. Keväisin Kruununhaan rannassa odotan näkeväni sorsanpoikasia, joita siinä kerran näin. Eläintarhanlahden soutuseuralla muistelen pieniä pupuja, jotka pomppivat kerran talon ympärillä, vaikka tiedän, että tuskin ne siellä enää majailevat. Hakaniemen Hiltonin ohi kävellessäni muistan melkein aina sen asunnottoman, jonka kanssa kesällä 2006 juttelin.