Ensimmainen tehtava hoidettu: perilla!

Eilen meinasi tulla pariin otteeseen uskonpuute. Kone oli ajallaan Delhissa ja paasin sielta turhankin helposti rautatieasemalle - turhan siksi, etta prepaid taksi oli niin prepaid, ettei sita tarvinnut missaan vaiheessa maksaa. Rautatieasemalta ei sen sijaan meinannut loytya mitaan, ei vessaa, ei taravasailoa, ei oikeaa raidetta. Pakenin laheiseen Gandhin puistoon, ja suuri sielu auttoi - uudella etsintareissulla loysin tarvitsemani. =)

Delhissa aikaa oli tuhlattavana kuutisen tuntia. Red Fort oli kiinni enka pystynyt juuri ihailemaan sita edes ulkoa, silla riksakuskit eivat antaneet hetken rauhaa. Vietinkin aikaa jainalaistemppeleissa ja samaisessa puistossa. Ensimmainen uskonpuute iski, kun kavin lounaalla New Delhin puolella (juna lahti siis Old Delhista) ja menin sitten ostamaan prepaid riksaa turisti-infosta. Infon tyypit olivat vankasti sita mielta, etta tunnissa ei millaan ehdi rautatieasemalle. Infon ystavallinen virkailija lupasi riksakuskille kuitenkin puolitoistakertaisen summan ja erilaisia oikoteita kayttaen paasin hyvinkin ajoissa perille. Toinen uskonpuute iski asemalla. Junassa oli paalle kolmekymmenta vaunua eika oikeaa meinannut millaan loytya. Taallahan on ykkosluokassa se nappara tapa, etta lipussa ei lue paikkatietoja vaan aseman seinalle tulee paria tuntia ennen pitkat listat, joista sitten etsitaan oma nimi ja sen perusteella suunnistetaan.

Taalla on erittain kuuma. Junaosasto sen sijaan oli mukavasti ilmastoitu. Jopa niin mukavasti, etta tavoilleni uskollisesti aloin palella. Viiden ja puolen tunnin matkaan meni reilusti yli kuusi tuntia mutta virkailijat tulivat onneksi kertomaan, milloin oltiin Jaipurissa. Juttelin pitkin matkaa myos samassa vaunussa matkustavan designerin kanssa. Yllattaen puhuimme muun muassa suomalaisesta muotoilusta. =) Jaipurin asemalta otin ylikalliin riksan, joka onneksi loysi tien majapaikkaan. Tanaan pitaisi olla vapaapaiva, joka tulee kylla tarpeeseen. Lentokoneessa sain nukuttua vain pari tuntia ja junassakin ehka vain tunnin.

Olen nahnyt ensimmaiset apinat, lehmat, vuohien laumat, riikinkukot, sisiliskon ja kamelin. Havainnut, etta toisinaan on parempi kayttaa jalanjalkivessaa, vaikka meikalaismallinenkin olisi - hygieniataso ei takalaisessa haittaa yhta paljon. Valtellyt aktiivisesti katsekontaktia ja epaillyt pari kertaa paatyneeni vain miehille tarkoitetuille katuosuuksille, niin piilossa varsinkin aamulla naiset olivat. Juonut valtavasti vetta ja syonyt hassuja palleroita, joiden raaka-ainetta en vielakaan tieda. Tajunnut, etta asuntolassamme Suomi ja Irlanti ovat voitolla - molempien maiden asukkaita on taalla nelja. Paatynyt siihen, etta Delhi on liian suuri, kaoottinen ja meluisa. Nahnyt, kuinka pimea on pimeaa - auringon laskettua junan ikkunoista ei nahnyt mitaan, silla maaseudulla ei ollut oikeastaan missaan valoja. Olen siis paassyt perille. Ensi kerralla ehka osaan kertoa jo vahan enemman maasta ja tyostanikin.