Sini Terävä

Huolta, haaveita ja häivähdyksiä elämästä. Myös ihanteita, maailmaparannusta ja muuta arvelluttavaa.

5.9.06

Surullisia uutisia

Viime päivinä olen törmännyt kahteen surulliseen uutiseen koskien lapsia. Viikonlopppuna Hesarissa kerrottiin, kuinka huostaanottojen määrä on kasvussa. Perheiden ja lapsien pahoinvointi lisääntyy jatkuvasti. Mielenterveysongelmia on yhä useammilla vanhemmilla. Sosiaalityötä taas heikentää se, että kolmasosa työntekijöistä on pätkätyöläisiä tai epäpäteviä. Yksi syy huostaanottojen ja muiden lastensuojelutoimenpiteiden taustalla on alkoholi. Alkoholin käyttö on monesti riistäytynyt käsistä. Nuorten kohdalla tilanne on pahimmillaan sellainen, että alkoholiongelma on niin nuorella itsellään kuin hänen vanhemmillaankin.

Tuli tätä juttua lukiessa taas mieli oikein taputtaa hallitukselle. Todella kaunista. Lasketaan alkoholiveroa, vaikka takuuvarmasti oli tiedossa, että se väistämättä lisää alkoholinkulutusta, varsinkin väkevien kulutusta. Kuinka kukaan voi olla niin naiivi, että kuvittelee, ettei tämä väistämättä näkyisi perheissä? Lapset jäävät heitteille, lähisuhdeväkivalta lisääntyy jne. Hyvin kaunista. Mutta eipä tässä kaikki. Hallitus koki järkeväksi myös muuttaa lastensuojelun rahoitusta. Lastensuojelun tasaujärjestelmästä luovuttiin vuonna 2005. Tilalle tuli järjestelmä, jossa lastensuojeluun varattavat rahat lasketaan kertoimella, johon vaikuttavat vain ja ainoastaan huostaanotot. Aiemmin lastensuojeluun oli budjetissa kiinteä määräraha. Nykyään raha on vain jossain sosiaali- ja terveydenhuollon alla.

Muutos paitsi tullee vähentämään lastensuojeluun käytettyjä rahoja, myös ohjaamaan kuntia huostaanottoihin sellaisissakin tapauksissa, joissa avohuollon toimenpiteet olisivat paljon järkevämpiä ja tehokkaampia. Saahan huostaanotoista rahaa, muista ei.

Että tällainen lasten asioista välittävä hallitus meillä. "Vauvoilla on vaikeuksia syödä ja nukkua tai sitten he nukkuvat koko ajan. Monet eivät ota lainkaan katsekontaktia, ja osa ei reagoi eikä liiku, on vain. Leikki-ikäisillä aikuisen sylin kaipuu on niin suuri, että lapset tarrautuvat kehen tahansa aikuiseen. -- Yöllä lasten on vaikea jäädä sänkyyn, ja he saattavat käydä monta kertaa tarkistamassa, onko yökkö vielä paikalla." (HS 3.9.2006)

Toinen surullinen uutinen löytyi päivää myöhemmin ulkomaansivuilta. Uutisessa kerrottiin, että lapsityön määrä on yhä edelleen kasvussa Afrikassa. Muualla maailmassa määrä on onneksi vähenemässä. Saharan eteläpuolella joka toinen alle 14-vuotias lapsi tekee töitä joka päivä. Kokonaisuudessaan Afrikka on lapsityövoimassa 1960-luvun lukemissa. Lapset työskentelevät mm. prostituoituina, kaivos- ja rakennustyöläisinä, tuholaismyrkkyjen suihkuttajina ja katukauppiaina. Kaikesta työstä ei makseta edes palkkaa, ja nuorimmat lapset ovat viisivuotiaita. Osa työstä on myös todella vaarallista.

Lapsityön käyttäminen ei vähene, kun Afrikka ei vaurastu. 44% ihmisistä Afrikassa elää edelleen alle eurolla päivässä eli äärimmäisessä köyhyydessä. Myös hiv-tartunnat pakottavat lapset työhön; monesti lapsi on perheen ainoa, joka pystyy tekemään töitä. Vanhemmat ovat joko sairastuneita tai kuolleet. Toisaalta Afrikassa syntyvyys on edelleen todella suurta: joka neljäs asukas on alle viisitoistavuotias. Myös tämä on osaltaan pakottamassa lapsia töihin. Helsingin Sanomat päättää artikkelinsa erään sambialaisen lapsiprostituoidun lauseeseen: "Kuolen mieluummin aidsiin, koska se tappaa hitaammin kuin nälkä."

On päiviä, jolloin en voi olla ajattelematta, että tulkoon kaikki pahuus aikuisten päälle. Me sentään olemme omalta osaltamme sitä aiheuttaneet. Lasten kärsimys on vain asia, jota en kestä. Miksi puolustuskyvyttömimmät ja viattomimmat pakotetaan kärsimään?

2 Comments:

Anonymous Elena said...

Yksi ratkaisu on kieltää joiltain ryhmiltä lasten hankkiminen kokonaan.

5.9.06  
Blogger Sini Terävä said...

Niinpä kai. Itse en kyllä millään tätä ratkaisua kannata. Varsinkin tuo hedelmöityshoitosähläily on aivan idioottimaista.

5.9.06  

Lähetä kommentti

<< Home