Tuppeensahattua lautaa

En ole oikein halunnut tarttua tähän Vanhas-keskusteluun. On tuntunut, että kaikki asian puolet on jo tuotu esiin. Toisaalta taas tuntuu, että ei kai sitä hiljaakaan voi enää olla.

Vinon puheenjohtajana vaadin jo viime viikolla vaalirahalain hyväksymistä nopeutetulla aikataululla ja sen jälkeen uusia vaaleja. Tämä vaatimus pätee edelleen. Varsinaisesta vaalirahasotkusta ei päästä ulos pääministerin tai edes hallituksen vaihdoksella. Jos ainoa ryvettymätön hallituspohja, joka nykyeduskunnasta irtoaisi, on vihreiden, persujen ja kristillisten vähemmistöhallitus, kertoo se aika paljon sekä vanhojen hallitus- että oppostiopuolueiden tilasta. Jos haluamme, että meillä on eduskunta, joka pystyy osoittamaan, ettei sitä ole ostettu, uudet vaalit on ainoa ratkaisu. Uudet vaalit ennen uutta vaalirahalainsäädäntöä taas olisivat melkoista typeryyttä. Tarastin työryhmälle ei annettu enää lisäaikaa. Jos halutaan, saadaan uusi vaalirahalaki hyväksyttyä jo melko nopeallakin aikataululla.

Uusista ja vanhoista puolueista puhumista on jossain medioissa pidetty populistisena, soinilaisena. Itse halusin tämän jaon Vinon kannariin (kuka tietää, päätyikö se siitä ryhmämme kannanottoon ja mediaankin=)), sillä mielestäni juuri tästä jaosta on kyse. Kyse ei ole hallitus-oppositio -jaosta, ei oikeisto-vasemmisto -jaosta, ei suuret puolueet-pienet puolueet -jaosta. Kyse on siitä, että uudemmat puolueet eivät ole tahtoneet lähteä mukaan vanhojen puolueiden "maan tapaan", jossa milloin mikäkin taho - USA, Neuvostoliitto, rakennusliikkeet, ay-liike, säätiöt, suurpääoma - on tukenut milloin minkäkin puolueen toimintaa. Vihreiden kohdalla tämä vallitsevan toimintatavan vastustus ja uusien pelisääntöjen vaatiminen on konkreettisesti ollut yksi puolueen teemoista alusta lähtien ja yksi syy puolueen synnyn takana. Koko poliittinen järjestelmä ei ole kriisissä mutta kriisissä on hyvin suuri osa puolueita ja niiden edustama ajattelumalli, joka ei sovi nykymaailmaan (ja tuskin sopi entisaikaankaan).

Entä itse pääministeri Vanhanen sitten. Kuten sanoin, koko vaalirahasoppaa ei Vanhasen tai hallituksen ero ratkaisisi. Alkaa kuitenkin olla syytä pohtia, pyöriikö Vanhasen ympärillä jo niin paljon enemmän kuin muiden, että siitä ei päästä ulos ilman uutta pääministeriä. Voiko meillä olla hallitus, jota johtaa mies, johon kohdistuu kahdet rikosepäilyt? Voiko maatamme johtaa pääministeri, josta kukaan ei loppuvaalikautena voi olla ihan varma, etteikö hän ole valehdellut? Jota epäillään yleishyödyllisten rahojen siirtämisestä omaan pussiin ja lahjusten ottamisesta? Joka muistaa vain asioita, joita haluaa muistaa? Joka ei vieläkään tunnu ymmärtävän, että kaikki ei hänen ja puolueensa toiminnassa ole ollut ihan okei?