Sini Terävä

Huolta, haaveita ja häivähdyksiä elämästä. Myös ihanteita, maailmaparannusta ja muuta arvelluttavaa.

10.6.10

Ruokaa, ruokaa

Olen tunnetusti vahan hankala syomisten suhteen. Taalla yksi hankaluus on poistettu: liharuokaa ei tarvitse pelata eika soijaakaan tarjota. Muuten sen sijaan olen ollut niin urhea, etta saisitte olla ylpeita! Syon joka aamu aamiaisella hilloa, koska se on ainoa asia, jota laittaa chapatien paalle. Olen myos syonyt seka mangoa etta papaijaa, jos ne ovat olleet ainoita tarjolla olleita hedelmia. Syon myos kiltisti ruokaa, josta en tieda, mita se sisaltaa. Esimerkiksi Delhin-paivani ainoan aterian koostumus ei koskaan ole koskaan selvinnyt. Jotain hapanta se oli.

Ruoka taalla on hyvaa. Asuntolan ruoka ei tosin veda vertoja kotimaisten intialaisten ravintoloiden ruualle mutta se onkin ymmarrettavaa, kun yksi tai kaksi ihmista kokkaa kolme ateriaa yli kahdellekymmenelle hengelle joka paiva. Ravintoloissa olen syonyt vasta pari kertaa mutta silloin kylla maistui. Asken ostin ensimmaiset intialaiset karkit (tahan asti olen syonyt vain suklaata) mutta en ole viela maistanut. Hassuilta ne nayttivat.

Joitain asioita kaipaa. Tietysti salmiakkia ja lakritsaa. Selkein kaipauksen kohde on silti "oikea" leipa. Tarjolla on lahinna erilaisia chapatin muotoja eli lahinna meikalaista rieskaa muistuttavia lattysia. Toisinaan aamiaisella on paahtoleipaa, mika on ankeampaa: vikivalkoista leipaa ilman mitaan makua tai ravintoaineita. Hedelmia haluaisin myos lisaa. Olen noudattanut ohjetta syoda vain hedelmia, joita voin itse kuoria eika niita loppujen lopuksi ole ihan hirveasti saatavilla. Taalla on tahan aikaan vuodesta erittain kuivaa, joten mitaan Eedenin puutarhoja ei ole tarjolla. Aamiainen on myos lahes aina makea, mika alkaa vahan tympia.

Keliaakikoilla olisi taalla vaikeaa. Joka aterialla leipa on keskeinen osa - riisia on tarjolla ehka joka kolmas paiva. Proteiinia saa onneksi toisinaan erilaisista pavuista tai linsseista mutta ei kylla varmaan riittavaa maaraa. Osa vapaaehtoisista valittaa, etta ovat laihtuneet taalla mutta itsellani tata ongelmaa ei varmastikaan ole. Jos ruuasta (usein rasvaisesta) ei tule riittamiin, napostelu varmasti pitaa linjat paikoillaan. =)

4 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Ne karkit, ne on parasta maailmassa. Maitokakut ja se kaikki muu taivaallinen ihanuus. Syö niitä nyt, kun sulla on mahdollisuus.

Eekku

11.6.10  
Blogger Sini Terävä said...

Muistelinkin, etta sa tykkaat niista. =) Ostin sellaisia ruskeita, todennakoisesti ruokosokeripohjaisia karkkeja. Maku on aika vinkea mutta addiktoiva. Ostan kylla varmasti lisaa erilaisia. Kokeilin eilen ekaa kertaa myos paikallista jaateloa.

12.6.10  
Anonymous Anonyymi said...

Oih, kulfi. Sitä kannattaa kokeilla kaikki eri lajit, toiset on paljon ihanampia kuin toiset. Ja karkeista ainakin mun suosikkeja on valkoiset maitopohjaiset, ruskeat tietty menee kans ja melkein kaikki muutkin.

Eekku

15.6.10  
Blogger Sini Terävä said...

En edes tieda, mita makuja tassa kulfissa oli mutta toinen oli valkoista ja toinen punaista. =) Ostettiin sita oppilaiden kanssa yhdesta kojusta puistossa ja tytot hoitivat ostamisen puolestani. Lisaa pitaa kylla kokeilla! Muhun on tahan mennessa vedonneet enemman erilaiset ruskeat karkit mutta ostin tanaan myos valkoisia, joten saapi nahda, mika on lopullinen tuomio. =)

15.6.10  

Lähetä kommentti

<< Home