Ay-jyräksi

Valtiotieteiden ylioppilas Terävä jätti eilen jäsenhakemuksensa ammattiyhdistykseen.

Huojuvat nosturit

Oli puoluekokous. Oli mukavaa, kiinnostavaa ja jännittävää. Puoluekokouspuheenvuoroissani on tapahtunut huima kasvu: kaksi vuotta sitten ensimmäisessä kokouksessani en pitänyt yhtään puhetta, vuosi sitten yhden ja nyt kaksi. Pidin Vinon kannatuspuheenvuoron Nannalle ja esittelin Vinon ja Vihreiden naisten aloitteen sisäisestä suvauksesta. Molemmat puheet kantoivat menestystä: ehdokkaani valittiin suurimmalla äänimäärällä varapuheenjohtajaksi ja aloite hyväksyttiin haluamassamme muodossa. Muutenkin kokoukseen voi olla tyytyväinen. Tarjan jatko taisi olla tässä tilanteessa ainoa järkevä vaihtoehto; Panusta taas saamme hyvän puoluesihteerin. Varapuheenjohtajakolmikko on hyvä kokonaisuus. Mari oli toinen suosikkini, Jyrki taas tuo monipuolisuutta puoluejohtoon. Hyvä näin.

On ollut lämmin, aika painostavan kuuma jopa. Olin illalla Tovin kokouksessa. Koska olin jo puolessa matkassa, poljin sitten katsomaan Turun linnaa. Ohitin Suomen joutsenen ja ne kuulut nosturit. Oli rauhallista, lämmintä ja tuoksuvaa. Ilmassa oli jotain, mikä sai muistamaan, että asun satamakaupungissa. Tuli hyvä olo.

Kommentteja kehysriihestä

Helsinki 24.5.2007
Vapaa julkaistavaksi

Kommentti

SYL ihmettelee hallituksen venkoilua opintorahakysymyksessä

Valtioneuvosto antoi eilen keskiviikkona esityksensä vuoden 2008 talousarviokehykseksi. Opintorahan 15 prosentin korotuksesta 1.1.2008 alkaen sovittiin hallitusneuvotteluissa, mutta toteutus on siirtynyt alkamaan vasta 1.8.2008. Opiskelijan tulorajojen 30 prosentin korotus toteutetaan Suomen ylioppilaskuntien liiton iloksi jo ensi vuoden alusta.

SYL pitää opiskelijoiden ja osaamisen voittona opintorahan 15 prosentin korotusta, mutta kokee ikävänä, että vaalilupauksista päädyttiin kuitenkin luistamaan - onneksi vain seitsemällä kuukaudella.
"Lähes kaikilla ministereillä oli vaalien alla selvä kanta opintorahan 15 prosentin korotukseen heti ensi vuoden alusta alkaen, mutta korotus näkyykin opiskelijan tiliotteessa vasta yli vuoden kuluttua", puheenjohtaja Lasse Männistö toteaa.

Tulorajojen korotus tuo osaltaan helpotusta ansiotyötä tekeville opiskelijoille. Niin opintorahan kuin tulorajojen korotus on korjausliike jälkeenjääneeseen opintotukeen. Toisin kuin muita perustoimeentuloa turvaavia etuuksia, opintorahaa ei ole tarkistettu vastaamaan yli 20 prosenttia kohonneita elinkustannuksia yli 15 vuoteen. Tulorajoja tarkistettiin edellisen kerran vuonna 1998. SYL haluaa muistuttaa ministereitä siitä, että seuraavaa korotusta opintorahaan on kestämätöntä odottaa jälleen 15 vuotta.

SYL on pettynyt yliopistojen perusrahoituksen korotuksen tasoon. Tiede- ja teknologianeuvosto on esittänyt perusrahoitukseen 50 miljoonan euron vuosittaista lisäystä, mutta siitä jäätiin kehysriihen lopputuloksena paljon.
"Mikäli Suomi haluaa aidosti panostaa koulutukseen, on siihen myös löydettävä resursseja. Kauniit sanat eivät yksinkertaisesti riitä", Lasse Männistö sanoo.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry

Lisätietoja:
puheenjohtaja Lasse Männistö, 044 906 5007, lasse.mannisto@syl.fi

Kommentti
24.5.2007

TYY: Mitä opintorahan korottamisen ajankohdan taustalla?

Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) on tyytyväinen siihen, että
hallitus on sitoutunut opiskelijoiden aseman parantamiseen. Sekä
opintotuen korottaminen 15%:lla että vapaan tulon tulorajojen
korottaminen 30%:lla helpottavat opiskelijoiden arkea ja taloudellista
tilannetta.

TYY on kuitenkin erittäin yllättynyt opintorahan korottamisen
ajankohdasta. ”Hallituksen ministereistä ainakin 16 oli sitä mieltä,
että opintorahaa tulisi korottaa 15% nimenomaan 1.1.2008, kun Suomen
ylioppilaskuntien liitto tiedusteli heiltä asiaa vaalien alla.
Opintotuesta vastaava kulttuuriministeri Stefan Wallin esitti
opintorahan korottamista ensi vuoden alusta. Silti hallitus päätti
ajoittaa korotuksen vasta syyslukukauden alkuun. Kenen tahdosta ja millä
perusteella tähän on päädytty?” ihmettelee TYYn hallituksen
puheenjohtaja Eric Carver. TYY jääkin kiinnostuneena odottamaan
eduskunnan päätöstä opintorahan korottamisesta.

TYY haluaa muistuttaa päättäjiä opintotuen kokonaisvaltaisen tarkastelun
tarpeellisuudesta. ”Opintorahan korotuksen jälkeen opintotuki on vihdoin
kohtuullisella tasolla. Jotta vastaavalta jälkeenjääneisyydeltä
tulevaisuudessa vältyttäisiin, tulisi opintotukea miettiä kokonaisuutena
ja suhteessa muihin etuuksiin sekä elinkustannusten nousuun” Carver linjaa.

Lisätietoja:
TYYn hallituksen puheenjohtaja Eric Carver, 040 7008959

Ihmisoikeuksien vuosi 2006

Amnesty on julkaissut vuosiraporttinsa viime vuodelta. Vuoden saldo näyttää mm. tältä:

Pelon politiikan kielteisiä vaikutuksia vuonna 2006:

- Syrjintä lisääntyi
Länsi-Euroopassa hallitsemattoman maahanmuuton pelkoa käytettiin rajoittamaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeuksia. Venäjällä vähemmistöjä kohtaan tunnettua pelkoa käytettiin vihan lietsontaan etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä kohtaan. Islamin pelko ja antisemitismi yleistyivät Euroopassa.

- Kansainvälinen yhteisö oli kyvytön vastaamaan konflikteihin
Kahtiajakautunut ja luottamuksen puutteesta kärsivä kansainvälinen yhteisö oli voimaton suurten ihmisoikeuskriisien edessä esimerkiksi Darfurissa, Afganistanissa, Irakissa ja Libanonissa.

- Köyhyys ja epätasa-arvo jäivät huomiotta
Liian kapeasti käsitetty näkemys turvallisuudesta siirsi huomiota pois muista turvattomuuden syistä, kuten hallitusten harjoittamasta sorrosta ja oikeuslaitosten korruptiosta, äärimmäisestä köyhyydestä, hoidettavissa olevista sairauksista sekä naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

- Sananvapautta rajoitettiin
Lisääntyneet pelot kansallisen turvallisuuden puolesta johtivat ilmaisuvapauden rajoituksiin. Tiedon saantia internetin kautta rajoitettiin ainakin Kiinassa, Iranissa, Syyriassa, Vietnamissa ja Valko-Venäjällä. Ihmisoikeusaktivisteja vainottiin ja heitä vastaan hyökättiin. Hyökkäykset vallanpitäjien vastustajia kohtaan jäivät usein rankaisematta tai niiden tutkinta oli tehotonta, kuten toimittaja Anna Politkovskajan murhan tutkinta Venäjällä.

Myönteistä kehitystä vuonna 2006:

- Vuoden aikana nähtiin merkkejä siitä, ettei terrorismin vastaisilla toimilla perusteltuja ihmisoikeusloukkauksia enää hyväksytä itsestään selvinä. Esimerkiksi Euroopan parlamentti ja Euroopan neuvosto selvittivät Euroopan osallisuutta laittomiin vankilentoihin.

- YK:n yleiskokous käynnisti prosessin kansainvälisen asekauppasopimuksen aikaansaamiseksi.

- Kansainvälinen yhteisö toimi entistä aktiivisemmin saattaakseen vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneitä oikeuden eteen.

- Entistä useampi maa on luopunut kuolemanrangaistuksesta. Kaikkiaan 129 maata on joko kokonaan lakkauttanut kuolemanrangaistuksen tai luopunut sen käytöstä. Rangaistus on voimassa 68 maassa, mutta huomattavasti pienempi joukko maita käyttää sitä vuosittain.

Koko raportti löytyy osoitteesta http://thereport.amnesty.org.

Elävää kirjastoa

Olin äsken Allianssin järjestämässä Elävä kirjasto -koulutuksessa. Elävä kirjasto vaikuttaa todella kiinnostavalta: "tavallisten" kirjojen sijasta lainataan ihmisiä. Kirjoista (esim. poliisi, mummo, kasvissyöjä, teekkari) laaditaan kirjaluettelo stereotypioineen ja kirjastonhoitajien avulla kirja lainataan sovituksi ajaksi, esim. puoleksi tunniksi. Laina-ajan keskustelu on täysin vapaata. Kirjaston ideana on poistaa stereotypioita ja ennakkoluuloja.

TYY järjestää osana 85-vuotisjuhlavuottaan Elävä kirjasto -tapahtuman 10.10. Näin tasa-arvovastaavana tapahtuma on kontollani. Jos haluat työryhmään, ota yhteyttä=).

Äskeinen koulutus oli hyödyllinen ja mukava. Läsnä oli monia nyt viikonloppuna Maailma kylässä -festareille menossa olevia kirjoja. Laadimme meille kaikille kirjaesittelyn. Läsnä olivat mm. liikuntavammainen, lesbo ja filosofian tohtori, suomenruotsalainen homo, henkilökohtainen avustaja, maahanmuuttajan vaimo, Kosovon albaani, hevari, vammainen lesbo, kirkkoon kuulumaton ja lapseton sinkku.

Itse olin vihreä, feministi ja opiskelijapoliitikko. Näin ollen olen vieraantunut todellisuudesta, pidän itseäni muiden yläpuolella olevana, vihaan miehiä, en ajele ihokarvojani, käytän jakkupukua, puhun kirjakieltä ja keskustelen vain "hyödyllisten" ihmisten kanssa=).

Kotimatkalla keksin toki monia muitakin kirjoja itselleni: kasvissyöjä, etäsuhteessa elävä, kristitty, blondi, kansalaisjärjestötoimija, ihmisoikeusaktivisti. Turkulainen en sentään varmaan voisi olla=).

Pelko

(Paul Robesonille)

Meidän ei anneta laulaa laulujamme, Robeson,
helmihampainen neekeriystäväni,
kotkansiipinen laululintuni,
meidän ei anneta laulaa laulujamme.
He pelkäävät aamun sarastusta,
näkemistä, kuulemista, koskettamista,
kyynelten sadetta alastomalla iholla,
he pelkäävät naurun purevan.
He pelkäävät rakkautta,
sellaista kuin Ferhadin.
(Ehkä teidänkin taruissanne löytyy Ferhad,
kerro, minkä niminen?)
He pelkäävät peltoa ja siementä,
virtaavaa vettä ja muistoa.
Lintu, ystävän kämmen, ei löydä lämpöä
heidän käsistään,
vain saatavat, maksut ja palkkiot
saavat ne lämpenemään.
He pelkäävät toivoa, Robeson,
toivoa ja luottamusta, kotkansiipinen
laululintuni,
he pelkäävät meidän laulujamme.

(Nazim Hikmet, 1949)

Vihreys velvoittaa

Hallituksessamme tapahtui uudelleen järjestäytymistä, kun yksi meistä livahti toisaalle. Juhana jätti jälkeensä koulutuspolitiikkaa ja ympäristöä. Kopo keskitettiin pääsääntöisesti Tuomakselle, jolta siirrettiin viestintä uudelle hallituslaiselle Pasille. Ympäristö sitten - "sä varmaan tiedät meistä eniten tästä". Niinpä vietin tämän päivän paitsi säätämällä hyvinvointiviikkoa, myös saattamalla itseni ajantasalle TYYn ympäristötoiminnasta. Sitä se vihreys teettää.

Yhdenvertaisuutta sanomalehtimiehille, Sarkozya EU:lle

Olin tänään Eurooppa-tiedotuksen järjestämässä eurooppalaisia oikeuksia koskevassa seminaarissa. Seminaarin kuuma sana oli yhdenvertaisuus; selvästi siihen on vielä matkaa, kun tilaisuuden avaaja Juhana Tuomola selitti, kuinka Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoteen -07 sisältyy mm. sanomalehtimiehille suunnattu kilpailu.

No, Mats Lindfelt alusti todella kiinnostavasti perusoikeuksien ja taloudellisten perusvapauksien välisestä ristiriidasta EU:ssa. Mm. eri oikeustapausten valossa hän osoitti, kuinka EU:n neljä perusvapautta (palvelujen, tavaroiden, ihmisten ja rahan vapaa liikkuvuus) ovat lähtökohtaisesti EU-oikeudessa korkeammassa asemassa kuin kansalaisten perusoikeudet. Nämä perusvapaudet ovat ensisijainen intressi, joiden rajoittamiseen ihmisten perusoikeuksien nojalla on erikseen oltava painavat syyt. Kiintoisaa. Hyvä oli myös vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen ajatus siitä, että Euroopan yhteisön rahoja siirrettäisiin maataloudelta yhdenvertaisuustyöhön. Kannatan=).

EU:nkin kannalta mielenkiintoista on nähdä, mihin Ranskan Sarkozy lähtee maataan luotaamaan. Voin ihan suoraan sanoa olevani pettynyt valintaan. Royalissakin on varmasti huonoja puolia, kuten tiukat ajatukset kasvatuslaitoksista. Silti Sarkozy maahanmuuton rajoittamisineen ja työn ihannoimisineen vaikuttaa paljon pelottavammalta. Minne menet, Ranska, minne?

Piti kyllä

Sunnuntaina minun piti kirjoittaa munkeista, jotka suunnattoman sujuvalla työnjaolla kultani kanssa paistoimme. Vapun jälkeen olisin kehunut Ericin puhetta ja valittanut kylmää säätä. Torstaina olisin halunnut juhlistaa sananvapauden päivää ja muistaa kaikkia niitä asioita, joihin minulla on oikeus, mutta kaikilla maailman ihmisillä ei. Perjantaina ajatuksissani pyöri raskaudesta johtuvan syrjinnän kasvaneet luvut.

Piti kyllä, mutta oli sen verran kiirus koko viikon, etteivät aikeet päätyneet tänne asti.