Sini Terävä

Huolta, haaveita ja häivähdyksiä elämästä. Myös ihanteita, maailmaparannusta ja muuta arvelluttavaa.

17.6.10

Puoluekokous intialaisittain

Kavin eilen leffassa. Se oli aivan mahtava kokemus. Teatteri oli Raj Mandir, yksi koko Intian kuuluisimmista ja luullakseni vanhimmista. Se oli vaaleanpunainen, valaistu vihrein valoin ja sisalsi mm. esiripun. Ihmiset tulivat ja menivat vahan pitkin leffaa ja mattimyohaisia ohjattiin oikeille paikoille taskulampun avulla. Kannykkaan puhuttiin ja pikkulapset itkivat. Elokuvan parhaissa kohdissa paitsi naurettiin, myos vislattiin ja taputettiin. Mieletonta!

Enta itse elokuva sitten? Kyse oli jonkinlaisesta poliittisesta trillerista nimelta Raajneeti. Tarinan alussa vanha puoluejohtaja halvaantuu ja hanelle ryhdytaan valitsemaan seuraajaa. Seuraa kakkosmiehen salamurha, yhden homon painostaminen vaihtamaan puolta tappamalla taman kumppani (ja myohemmin myos mies itse), pari muuta murhaa, autopommeja, kidnappaus, juuri selvinnyt raskaus, joka paattyy auton rajahdykseen ja lopun uskomaton gansterihenkinen kaksintaistelu autotallissa. Hyviksia ei oikeastaan ole vaan lopulta kaikki osapuolet paatyvat kayttamaan vakivaltaa. Henkilogalleriasta loytyi niin ylaluokkaisia johtajia, kansaan vetoava urheilusankari (en voinut olla ajattelematta Paavo Arhinmakea=)), naruja taustalla kiskova iakas mies, joka vasta lopussa nayttaa tunteensa, alun viattomalta ulkopuoliselta nayttava rillipaa, joka osoittautuukin kovimmaksi tappajaksi. Tietysti kaikki ovat sukua toisilleen ja tietysti on itsestaan selvaa, etta valta siirtyy dynastian sisalla. Kansalta ei kysyta mutta kovasti se silti hurraa ja palvoo johtajiaan.

Enta naiset? Pitkaan naytti silta, etta naisten rooli oli sopeutua, antaa anteeksi ja kaataa teeta. Vahan tosin yritettiin saada hyotya seksin avulla. Tassa kohtaa lopulta yllatyin eniten. Ainoat, jotka olivat vakivallan ulkopuolella olivat yhden veljen vaimo (joka tietysti oli pakolla talle naitettu, vaikka rakasti toista veljea) ja veljesten aiti. Kun melkein kaikki miehet olivat murhanneet toisensa, nostettiin lopulta tama nuori nainen joukkojen johtajaksi. Tottahan toki hankin oli tullut (ehka yhdesta kerrasta?) raskaaksi, joten suku kuitenkin jatkui.

Mieletonta. Kun yhden miehen lansimainen tyttoystava valitti miehen kaytosta (oli tajunnut taman syyllistyneen kidnappaukseen ja murhaan), miehen vastaus oli "It's politics." Vastaansanomatonta. Tama oli myos harvoja englannin kielisia lauseita leffassa. Muuten se oli hindiksi mutta yllattavan hyvin karryilla silti pysyi. Eleet ja varsinkin katseet olivat mahtavia. Katsottiin pitkaan, liikuttiin hidastetusti. Seksia tapahtui kolmasti - ensimmainen kerta ehka noin kahden tunnin jalkeen - ja talloin oli aina valot pois ja oltiin peiton alla. Aanet olivat kovia lapi leffan, kuvan laatu vahan vaihteli ja naytos sisalsi myos valiajan. Vielakin naurattaa, kun ajattelee. Taytyy menna ehdottomasti uudestaan.