Kokousputkiviikonloppu

Loppuviikoksi odotettavissa: uutteraa kokoustamista. Huomenna aloitetaan kevyellä laskeutumisella turvallisuuspoliittisen seminaarin kautta puoluehallitukseen. Lauantaina kokoustuuli yltyy vinolaisten valtuuskuntalaisten kokouslämmittelyllä kohti puoluevaltuuskuntaa. Sunnuntaiksi ennustetaan jatkuvaa puoluevaltuuskuntaa sekä Vino-aiheista kokoustamista. Osallistujille suositellaan lämpimiä ja mukavia vaatteita, riittävästi suklaata, käsityötä sekä tietokonetta.

Ehkä jotain hyvääkin. Ehkä.

Kuluneina viikkoina on ollut melko ankeaa hallitusyhteistyössä. Lex Nokia - toivoton tapaus, jota perustellaan vielä typerämmin viestintäministerin toimesta. Tilannetta ei varsinaisesti helpota se, että Katainen ei omien sanojensa mukaan ollut ainakaan vähän aikaa sitten perehtynyt lakiesitykseen. Kukapa niihin lakeihin perehtyisikään. Ihan turhaa moinen, varsinkin jos sattuu olemaan suuren puolueen puheenjohtaja.

Yliopistolaki ei sekään sydäntä lämmitä. En kiistä sitä, etteikö yliopistoissa olisi parannettavaa. Liian usein lain vastustajat kaivautuvat nykytilanteen poteroihin ja vastustavat kaikkia uudistuksia. Ongelmallinen nykytilanne, jossa esim. rehtori sekä johtaa päätöstenteon valmistelua että korkeinta päättävää elintä, ei kuitenkaan oikeuta huonojen päätösten tekoa. Yliopistolaki heikentää demokraattisuutta yliopistolla ja murtaa maksuttomuuden periaatetta.

Yliopistolaki ei kaadu viime hetkien mielenosoituksilla mutta on melko ylimielistä parjata opiskelijoita liian myöhäisestä heräämisestä. Opiskelijajärjestöt tekivät lakivaikuttamista järjestelmällisesti viime vuonna (ViNO mm. valmisteli vuoden aikana linjapaperin ja lähetti viisi omaa tai yhteiskannaria aiheesta). "Suuret massat" taas yleensä heräävät asioiden tullessa ajankohtaiseksi. Eipä niitä tilanteita, joissa suuret mielenosoitukset saadaan liikkeelle lakien ollessa suunnitteluasteella, kovin paljoa taida olla. Ministerit voivat tässä jopa mennä itseensä: jos valmistelemaani lakiin herätään liian myöhään, onko vika kansassa vai kenties valmistelijassa, joka ei ole tiedottanut kunnolla?

SATA-komiteastakaan ei ole saatu sitä, mitä toivottiin. Joitain hyviä kirjauksia komitean raportissa oli (pienimpien etuuksien sitominen indeksiin ja säännölliset riittävyystarkastelut, toimeentulotuen siirtäminen Kelaan, takuueläke jne.) mutta niistäkin osa vesitettiin työmarkkinaosapuolten sosiaalitupossa, mistä lisää Vinon kannarissa.

Hallituksen puoliväliriihi suoraan sanottuna pelotti etukäteen. Jos uutisointi riihestä oli kuitenkin, että pyritään mahdollistamaan täyspäiväinen opiskelu mm. vähentämällä keskeyttämisiä ja uudistamalla pääsykoejärjestelmää, ei ehkä olla menossa ihan metsään. Jos panostus todella olisi kunnolliseen opintojen ohjaukseen ja riittävään opintotukeen, voitaisiin tavoite jopa saavuttaakin. Ainakin vielä Virkkunen on puhunut kauniisti täysipäiväisen opiskelun mahdollistavasta opintotuesta. Jos ääni ei vaihdu kellossa ja uudistusesitys pidä sisällään keppejä (lainapainotteisuutta, vähemmän tukikuukausia tms.), saatetaan ehkä saada jotain hyvääkin tähän epätoivon alhoon. Ehkä.

Rentoutumista

Tänään on ollut ihanan vapaa päivä. Sai nukkua kymmeneen ja herätä ilman kelloa. Lukea lehdet rauhassa. Lähteä valoisan aikaan kävelylle ja nähdä vähän aurinkoa. Laskea mäkeä hiekkakuopan reunalla (ja tulla aivan yltiölumiseksi=)). Lueskella, torkahdella. Pelata korttia. Avasin tässä illalla koneen, mutta onneksi meilejäkään ei ollut juuri tullut.

Tällaisia päiviä tarvitaan. Vaikka työ on kiinnostavaa ja järjestöjuttuja kiva tehdä, tarvitsee niiden vastapainoksi täysin vapaata, rentoa aikaa. Pelkkä politiikka ja järjestötyö ei riitä vapaa-ajaksi, siitä on karvaita kokemuksia muutaman vuoden takaa.

Opiskelijapoliittista keskustelua

Tänään on ollut usalla paikkakunnalla mielenosoituksia yliopistolakia vastaan. Mielenosoitukset kirvoittivat myös tällaiset kannanotot kepulaisilta ja meiltä:

KOL:n Kurvinen: Yliopistolain vastaiset mielenosoitukset ovat naurettavia

KOMMENTTI, heti julkaisuvapaa

Tänään 19.2. muutamilla yliopistopaikkakunnilla järjestettävät
mielenilmaukset uutta yliopistolakiesitystä vastaan ovat
perusteettomia eivätkä edusta opiskelijoiden enemmistön kantaa.
Valtioneuvoston hyväksymän lakiesityksen takana on laajasti koko
suomalainen ylioppilasliike, ja sekä poliittiset opiskelijajärjestöt
että Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ovat pääosin hyväksyneet
uuden lain keskeiset linjaukset. Kaikilla opiskelijajärjestöillä on
ollut mahdollisuus lausua mielipiteensä uudistukseen ja opiskelijoilla
on ollut oma edustuksensa lain valmistelussa.

"Yliopistouudistusta on valmisteltu useita vuosia. Tätä taustaa vasten
tuntuu oudolta ja jopa naurettavalta se, että vasta nyt tietyt tahot
opiskelijakunnissa ja yliopistojen henkilökunnassa ovat heränneet
tilanteeseen.", Kurvinen linjaa.

Mielenilmausten takana on vain pieni vähemmistö, sillä uusi lakiesitys
lisää puutteistaan huolimatta yliopistojen itsehallintoa ja
nykyaikaistaa sen rakenteita. Yliopistouudistus valmistautuu
korkeakoulujen tulevaisuuden haasteisiin. Yliopistolakia vastustavien
tahojen mielipiteistä huokuu menneisyyden ja taistolaisaikojen
haikailu. "Muutosvastarinta ja turhien uhkakuvien maalailu eivät voi
olla perusteena hylätä tarpeellinen uudistus. Pienin korjauksin uusi
yliopistolaki on erittäin hyvä väline kehittää suomalaista
korkeakoulujärjestelmää.", Kurvinen toteaa.

Antti Kurvinen
Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja
050-389 7260
antti.kurvinen@keskustaopiskelijat.fi

TIEDOTE 19.2.2009

ViNOn puheenjohtajat: Yliopistolakiuudistus on askel väärään suuntaan

Hallitus hyväksyi tänään esityksen uudesta yliopistolaista. Vihreiden
nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtajat Erkki Perälä ja Sini Terävä
tukevat ympäri Suomea käynnissä olevia yliopisto-opiskelijoiden ja
henkilökunnan mielenosoituksia lakiuudistusta vastaan.

"Toisin kuin Keskustan Opiskelijaliitto, me arvostamme ihmisten
oikeutta osoittaa mieltään", ViNOn puheenjohtajat kommentoivat
keskustaopiskelijoiden puheenjohtajan tämänpäiväistä kannanottoa.

"Yliopiston nykytilanne ei ole hyvä, mutta hallituksen esitys uudeksi
yliopistolaiksi vie kehitystä väärään suuntaan. Esitys vaarantaa
yliopiston autonomian, hallinnon opiskelijaedustuksen sekä
korkeakoulutuksen tasa-arvoisuuden", Perälä toteaa.

Yliopistolakiluonnos siirtää päätäntävallan yliopistojen hallituksissa
yliopistoyhteisön ulkopuolelle, keskittää valtaa rehtorille ja
mahdollistaa lukukausimaksujen perimisen EU- ja ETA-maiden
ulkopuolisilta opiskelijoilta. Autonomian lisäämisellä markkinoitu
lakiesitys ei irrota yliopistoja opetusministeriön talutusnuorasta
eivätkä rahoituskriteerit edelleenkään perustu laatuun vaan määrään.

"Lakiesityksellä ei ole yliopistoyhteisön kannatusta, sillä yliopiston
opiskelijoita eikä henkilökuntaa ole kuultu lainsäädännön
valmistelussa riittävästi", Terävä linjaa.

Lakiesitys lähtee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn.

"Yhdymme mielenosoittajien vaatimukseen tuumaustauosta. Yliopiston
kehittämisen lähtökohtana tulee olla avoimuus ja demokratia.
Lakiesityksestä saadaan parempi yliopistoyhteisöä kuuntelemalla",
puheenjohtajat päättävät.

Lisätietoja:

Erkki Perälä, 050 572 1930

Sini Terävä, 040 755 6921

Järjestöllä on kaksi tasa-arvoista puheenjohtajaa.

Tuoretta poliittista kulttuuria?

En ole yllättynyt mutta pettynyt kylläkin. Turun valtuusto kaatoi kansanäänestyksen toriparkista äänin 40-27. Katri on kirjannut blogiinsa äänestysaloitteesta käytyä keskustelua.

Muutama valikoitu sitaatti

"Tauti [malaria] tulee kalliiksi. Sen vuosittaiset kustannukset Afrikan valtioille ovat 10-12 miljardia US dollaria. Taudin kuriin saamiseen riittäisi murto-osa tästä summasta."

"Malariahyttysten levittämä tauti tappaa afrikkalaisen lapsen joka 30. sekunti."

"Raskauden tai synnytyksen aiheuttamiin komplikaatioihin kuolee päivittäin 1500 naista. Lisäksi jokaista kuolemantapausta kohti 20 naista sairastuu tai saa pysyviä vaurioita."

"Kehitysmaan äidillä on teollisuusmaan äitiin verrattuna 3o0-kertainen riski kuolla synnytykseen. Tämä on suurin terveyskuilu kehittyneiden ja kehittymättömien maiden välillä."

Sitaattien lähteenä on Unicefin info-lehti. Kun nyt kerran saan säännöllisiä palkkatuloja, käyn seuraavaksi korottamassa kuukausittaista avustussummaani.

Lautakuntailua

Päädyin sitten liikuntalautakuntaan. Lautakunnan ensimmäinen kokous oli toissapäivänä. Reissaaminen työpäivän jälkeen Turkuun ja takaisin oli melko rankkaa, joten onneksi kokous ei kestänyt kuin kaksi ja puoli tuntia.

Lautakuntakaudesta voi tulla ihan kiinnostava. Lautakunnan jäsenistö on monipuolista: on nuoria ja vanhempia, vasta poliittisen uransa aloittaneita ja toisaalta taas viidettä kauttaan lautakunnassa istuva. Puolueiden kirjo on myös laaja: liikuntalautakunta on se lautakunta, johon Suomen kansan sinivalkoiset saivat ensimmäistä kertaa edustajansa.

Ensimmäisessä kokouksessa emme saaneet aikaan suuria poliittisia ristiriitoja. Sen sijaan lautakunta oli hyvinkin yhtenäisenä palauttamassa kahta asiaa valmisteluun. Lautakunnan ensimmäiseen kokoukseen oli tuotu liikuntasuunnittelijan virantäyttö. Haastattelut oli suoritettu ilman lautakunnan edustusta (vaikka mm. puheenjohtaja oli jo tiedossa), kokousmateriaalien mukana lähetettiin vain haastatteluissa olleiden hakemukset emmekä saaneet minkäänlaista koostetta haastatteluista. Alkoi tuntua jo melkeinpä lautakunnan ylikävelyltä. Valitsimme siis lautakunnasta edustuksen ja päätimme palauttaa asian valmisteluun siltä osin, että haastatteluun kutsutut haastatellaan vielä uudestaan. Virantäyttö on sen verran suuri sekä työnantajallinen että taloudellinen päätös, että sen haluaa tehdä kunnollisin tiedoin varustettuna.

Lisäksi palautimme liikuntamäärärahat. Toiminta-avustusten määrärahoja ei ole nostettu vuosiin, vaikka avustusten kokonaissumma onkin noussut ihan kohtuullisesti. Halusimmekin rukata rahanjakoa vähän uudelleen. Seuraavassa kokouksessa, kun asiasta päätämme, käydään varmasti keskustelua mm. strategisista starttiavustuksista, joilla tuetaan uusien liikkuttamismuotojen käyttöönottoa. Itse näitä kannatan, koska koen, että liikuntatoimen keskeinen tehtävä on saada juuri vähän liikkuvat kaupunkilaiset liikkeelle. Mitä erilaisempia keinoja tähän on tarjolla, sen parempi.

Tasa-arvo on sukupuolikysymys

Hesarissa oli tänään sinänsä ansiokas pääkirjoitus tasa-arvosta. Otsikon kohdalla lehti vain päätyi hakoteille. Tasa-arvo nimen omaan on sukupuolikysymys. Päätoimittaja oli ilmeisesti ajanut takaa sitä, ettei tasa-arvo ole vain naisten asia vaan koskettaa kaikkia sukupuolesta riippumatta. Tästä olen ehdottoman samaa mieltä, ja se pitäisi saada vahvemmin läpi ihmisten tietoisuuteen.

Kuitenkin niin kauan kuin meillä ei ole yhteiskuntaa, jossa sukupuolella ei ole mitään väliä, elämme tilanteessa, jossa tasa-arvo on vahvasti sukupuolikysymys. Meillä on tasa-arvo-ongelmia, jotka ovat sukupuolittuneita. Meillä on yhteiskunta, jossa tasa-arvon toteutuminen edellyttää panostamista ja asennemuutosta eri yhteiskuntalohkoilla sukupuolesta riippuen. Miehet ovat paremassa tilanteessa työelämässä, naiset huoltajuuspäätöksissä. Naiset kohtaavat väkivaltaa kotona, miehet kaduilla. Miehet ovat rikkaampia kuin naiset mutta toisaalta myös syrjääntyneempiä. Yleensä tasa-arvoisuuden lisääminen parantaa vielä kaikkien tilannetta: kaikkien elämä olisi helpompaa ilman nykyisiä ahtaita sukupuolirooleja. Monesti tasa-arvo-ongelmat ovat lisäksi yhteenkietoutuneita: miehet eivät saa lastensa huoltajuutta, koska äitien ajatellaan olevan parempia vanhempia, minkä takia äitien tulee hoitaa lapsia kotona, mikä taas johtaa nuorten naisten syrjimiseen työmarkkinoilla. Kuka hyötyy? Eipä kukaan.

Tasa-arvon tavoittelu ei ole sukupuolikysymys. Tasa-arvo on.

Viikon varrelta

Melkein viikko pääsi välissä kirjoitusten välissä vierähtämään. Tunnollinen avustaja ei blogannut töissä ja iltaisin taas oli joko menoa, paljon tehtävää tai haluttomuutta avata kone. Viikon aikana olen mm.

- eksynyt kahdesti eduskunnassa (molemmilla kerroilla pääsin kyllä lopulta perille=))
- ollut valtiopäivien avajaiskonsertissa
- viimeistellyt Vinon tasa-arvo-opasta
- kärsinyt vaikeuksista nousta ylös aamulla
- angstannut yliopistolakia
- huomannut, että monet ihmiset kuvittelevat kaikkien lakien olevan oikeusministerin alaa (esim. Lex Nokia ei ole oikeusministerin vaan viestintäministerin laki)
- lukenut oikeusministeriön mediaseurantoja
- heittänyt joka päivä Maaseudun tulevaisuuden paperinkeräykseen
- jutellut kahden kansanedustajan kanssa hississä - molemmat käyttäytyivät asiallisesti =)
- leiponut focacciaa
- lukenut suuren määrän itselleni ja edustajalleni tullutta meiliä