Paikkamuisti

Minulla on melkoisen kehno suuntavaisto. Kulkiessani jonkun kanssa uudessa paikassa en välttämättä lainkaan kiinnitä huomiota siihen, mitä kautta kuljen ja miten asiat suhteutuvat toisiinsa. Välillä - aika usein jopa - joudun ihan tutuissakin kaupungeissa miettimään, minkä kadun varrella mikäkin paikka nyt olikaan tai mitä kautta minnekin kannattaa mennä (enkä varmasti aina valitse sitä fiksuinta reittiä).

Paikat sen sijaan muistan hyvin. En välttämättä tiedä yhtään missä olen mutta kun näen tutun paikan, muistan olleeni siellä. Kun mietin, missä jokin sijaitsee, en monestikaan muista reittiä mutta tunnistan kyllä kohteen, jos sen joskus löydän. Paikkoihin liittyy myös vahvoja muistoja. Erityisasia on paikat, joissa on tapahtunut jotain merkittävää. Näiden lisäksi mieleen jäävät täysin tavalliset paikat, jossa on tehnyt tai nähnyt jotain. Monesti saatan jopa odottaa, että samainen asia toistuu samassa paikassa, vaikka tiedän sen olevan epätodennäköistä. Keväisin Kruununhaan rannassa odotan näkeväni sorsanpoikasia, joita siinä kerran näin. Eläintarhanlahden soutuseuralla muistelen pieniä pupuja, jotka pomppivat kerran talon ympärillä, vaikka tiedän, että tuskin ne siellä enää majailevat. Hakaniemen Hiltonin ohi kävellessäni muistan melkein aina sen asunnottoman, jonka kanssa kesällä 2006 juttelin.

Erinäistä vaikuttamista

Taas on ollut melkoista kiirettä ja hoppua. Pysähdyin tässä miettimään, että viime päivien menot edustavat aika hyvin erilaisia vaikuttamisen muotoja. Keskiviikkona edustajiston kokouksessa käytiin mm. lähetekeskustelua TYYn talousstrategiasta. Vaikuttamista yhden ison organisaation taloudellisen toiminnan arvoihin ja ratkaisuihin siis. Torstai ja perjantai kuluivat Turun liikuntalautakunnan strategiaseminaarissa. Tämä taitaa olla sitä politiikkaa perinteisimmillään: kunnallispolitiikkaa ja vielä lautakunnan jäsenenä. Ainakin pohjakeskustelut liikuntatoimen strategiasta vaikuttivat hyviltä.

Eilinen taas kului vähän erilaisessa vaikuttamisessa. Vinon hallitus kokousti. Teimme päätöksiä mm. Kööpenhaminan ilmastokokoukseen ja paikallistason toimintaan liittyen. Päivällä oli myös useiden järjestöjen yhteinen ydinvoiman vastainen mielenosoitus, jossa olin mukana sekä marssimassa että puhumassa.

Tuli aika hyvä vaikuttamiscocktail. Tehokkainta on monesti, kun on valmis sekä istumaan pitkissä kokouksissa ja vääntämään papereiden sanamuodoista että lähtemään kadulle osoittamaan mieltään. On myös hyvä, jos toimii sekä yhdessä samanmielisten kanssa että joutuu välillä väittelemään erimielisten ja -taustaisten kanssa. Ei ainakaan pääse tuudittautumaan ajatukseen, että enemmistö ihmisistä on samaa mieltä kanssasi. =)

Kiusaamisen jälkiä

Selvittelin yhtä työtehtävää varten koulukiusaamiseen liittyviä asioita. Jo omasta kokemuksesta olisin voinut sanoa paitsi kuinka pahalta kiusaaminen tuntuu, kuinka pitkät jäljet se jättää. Tutkimusten mukaan kiusatut kärsivät muita nuoria useammin masennuksesta, huonosta itsetunnosta ja epäluottamuksesta muita ihmisiä kohtaan. Tuttua tämäkin omasta elämästä.

Hätkähdyttävää oli sen sijaan se, että Turun yliopiston oikeus- ja lääketieteellisten tiedekuntien yhteistutkimuksessa nuorisorikollisuuden taustoista on osoitettu, että sekä kiusaajilla että kiusatuilla on muita nuoria suurempi riski päätyä rikollisiksi. Riski pätee kiusattuihin erityisesti, jos kiusattu on myös kiusaaja tai jos hän kärsii mielenterveysongelmista.

Inhimillisen kärsimyksen pitäisi olla riittävä syy puuttua kiusaamiseen. Jos se ei riitä, miettikää sitten edes niitä kustannuksia, joita syntyy, kun nuorten mielenterveysongelmia hoidetaan. Lisätkää tähän vielä nuorisorikollisuus. Eikö olisi jo vähitellen aika tehdä jotain?

2.4.2009

Yhdistyvä ylioppilaskunta

On ollut kiintoisaa olla mukana yliopistomurroksessa. Turun yliopisto ja kauppakorkeakoulu yhdistyvät ensi vuoden alussa. Samalla yhdistyvät ylioppilaskunnat. Yhdistymisiin on liittynyt paljon säätöä, sopimista, muutoksia, epätietoisuutta. Ei näin suuria muutoksia kuitenkaan joka päivä tapahdu. Julkisuudessa on puhuttu paljon Aalto-yliopistosta mutta vähemmälle huomiolle ovat jääneet Turun ja Itä-Suomen yhdistyvät yliopistot (jotka eivät siis yhdisty keskenään=)).

Yhdistyvässä ylioppilaskunnassa yhdistyy kaksi eri kulttuuria ja kaksi erikokoista ylioppilaskuntaa. Vaikka virallinen uusi ylioppilaskunta aloittaa vasta vuodenvaihteessa, on parast aikaa käynnissä edustajistovaalit, joissa valittava edustajisto aloittaa työnsä jo tämän vuoden puolella. On erittäin kiinnostavaa nähdä, miten vaaleissa käy.

Kaksi vuotta sitten TYYssä tapahtui selvä siirtymä sitoutumattomuuteen. Nyt mukaan tulee uutena kauppakorkean lista. Lisäksi humanistilista on uusi ilmiö ja soihtarien tarkoituksena on olla koko yhteiskuntatieteellisen lista. En osaa ennustaa vaalitulosta. Syntyykö kauppiksessa vaali-intoa ja tarvetta "puolustaa" omaa etua, joka näkyisi äänivyörynä kauppakorkean listalle, joka on vaalirenkaassa oikiksen ja lääkiksen kanssa? Miten taas käy poliittisten? Meillä on isoin ehdokaslista ja mielestäni tietysti parhaat ehdokkaat. =) Huomenna näkee, mihin se riittää.

Olen itsekin ehdolla. Haluan TYYn, joka uskaltaa ottaa kantaa laajasti yhteiskunnan tapahtumiin. Joka panostaa opiskelijoiden hyvinvointiin. Joka kantaa globaalia vastuuta, tukee Reilua kauppaa ja luomua sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. TYYn, joka taistelee koulutuksen maksuttomuuden puolesta ja jolle tärkeimpiä ovat opiskelijoista heikoimmassa asemassa olevat.